Hattulan kunnan teettämästä tuulivoiman kannatuskyselystä on esitetty erilaisia tutkimustuloksia ja tulkintoja niin kunnan kuin asukkaiden puolelta. Tässä kirjeessä kunnanvaltuutetuille paneudumme siihen, mikä on totuus.
Arvon valtuutetut,
Hattulan kunta teetätti keväällä 2026 kuntalaiskyselyn kunnan vakituisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden mielipiteistä koskien Niinimäen tuulivoimaloita. Tuloksia on käsitelty kunnassa ja kunnanvaltuustossa, ja kunta on tehnyt niistä pari tiedotetta.
Valitettavasti tuloksista tiedottaminen on jättänyt kuvan osittaisesta tavoitteellisuudesta. Tutkimusten luvuista on tehty tulkintoja, joita on vaikea pitää objektiivisina. Niinpä on syytä käydä numeroita vielä kerran läpi. Tämä kirjeen viestit pohjautuvat pääasiassa Pentti Mansukosken Hattulan kuntalaisten kuulumisia -palstalla julkaisemiin analyyseihin ja tietoihin.
Todellisuudessa 53,5 % enemmistö vastusti tuulivoimaloita
Hattulan kunta tiedotti 12.6.2026, että ” Kyselyyn vastanneista hattulalaisista 42 % kannattaa Hattulaan suunniteltua tuulivoimapuistoa ja 36 % vastustaa sitä.”
Todellisuus on kuitenkin toinen. Kyselyssä kantansa ilmaisi 261 hattulalaista, 13 renkolaista ja 42 vapaa-ajan asukasta. Niinimäen hanketta vastusti 117 hattulalaista, 13 renkolaista ja 39 vapaa-ajan asukasta. Näin ollen kyselyyn vastanneista ja kantansa ilmaisseista 53,5 % vastusti Niinimäen hanketta.
Jos prosessiluvut lasketaan ilman ei-osaa-sanoa eliminointia, prosessiluvut ovat alla olevan kuvan mukaisia.
Kannatusta löytyi lähinnä Parolasta
Tutkimuksessa otettiin selville, millä etäisyydellä vastaajat asuvat suunnitelluista tuulivoimaloista. Tuloksista osoittavat selvästi, että voimaloiden lähivaikutusalueella (alle 5 km) vastustus on erittäin voimakasta, muualla Etelä-Hattulan alueella (5-10 km vaikutusalueella) merkittävää ja myös varsinaisen vaikutusalueen ulkopuolella (yli 20 km) voimakasta. Ainoa alue, josta kannattajia löytyi enemmistö, on Parolan alue ja Vanajaveden ympäristö.
Vapaa-ajan asukkaat vastustavat tuulivoimaloita lähes yksimielisesti
Etelä-Hattulassa asutaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella yhteensä tuhannessa kiinteistössä. Näistä 250 on vakituisia asuntoja ja 750 vapaa-ajan asuntoja tai ns. kakkoskoteja. Asukkaita näissä kiinteistöissä on 2000-3000 henkilöä.
Tämän lisäksi vaikutusalueella asuu monia hämeenlinnalaisia Rengossa, Alajärven ympäristössä, Rimmilässä, Könnölässä ja Sotkajärven rannoilla. Näiden kiinteistöjen tai henkilöiden määrää ei ole laskettu, mutta voidaan arvioida, että puhutaan noin 2000 henkilöstä. Yhteensä puhutaan siis henkilömäärästä, joka on noin puolet Hattulan virallisesta asukasluvusta.
Etelä-Hattulan elinvoima lepää voimakkaasti vapaa-ajan asukkaiden harteilla. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä he ajattelevat tuulivoimaloista. Kysely osoittaa, että 89 % vapaa-ajan asukkaista toivoo hankkeesta luopumista.
Kyselyn kummallisuuksia
Kyselyä lukiessa jää ihmettelemään, miksi Rengon puolen hämeenlinnalaiset on otettu mukaan kohdejoukkoon, mutta Kalvolan puolen asukkaita ei. Kuitenkin esimerkiksi Rimmilän seutu ja Könnölän alue ovat vahvasti tuulivoiman vaikutusalueella. Voi olla, että kyselyn tulos olisi ollut erilainen, jos vaikutusalueella asuvat olisi otettu laajemmin mukaan kyselyyn.
Tutkimusraportti ei erittele, miten tutkimuksen tärkein asia, Niinimäen tuulivoimaloiden kannatus, jakautuu maantieteellisesti etäisyyden funktiona. Tämä on kuitenkin erittäin tärkeä näkökulma arvioitaessa sitä, miten lähidemokratian tulee toimia.
Kunnan kesäkuun tiedotteessa korostetaan vahvuuksina hankkeen hyvää tunnettuutta, kuntalaisten perehtyneisyyttä, myönteisiä talousvaikutuksia koskevia arvioita ja yleisesti positiivista suhtautumista tuulivoimaan. Samalla kriittiset näkökohdat (luonto, kiinteistöjen arvot, vapaa-ajan asukkaiden voimakas vastustus) jäävät rakenteellisesti vähemmälle painolle. Viestinnällisesti kunnan tiedote voidaan nähdä myönteisenä kehystyksenä hanketta kohtaan.
Tiedotteessa käsitellään vapaa-ajan asukkaiden vastustusta erityisryhmänä. Tiedotteessa todetaan, että erityisesti vapaa-ajan asukkaiden mielipiteissä nähtiin selkeitä eroja ja että heidän kantansa on hankkeen ”heikkous”. Luulisi, että tämän ryhmän näkemys on sellainen tutkimuksen vahva signaali, joka pitää erityisesti ottaa huomioon päätöksenteossa, koska ryhmä sijaitsee hankkeen välittömässä vaikutuspiirissä. He myös kokevat olevansa osa Hattulaa.
”Ei ne Parolaan näy”
Kunnanjohtaja Pekka Järvi on toiminnallaan koettanut rajoittaa keskustelua tuulivoimasta kaikin mahdollisin tavoin. Tämä pätee niin viranhaltijoiden omaan työhön, valtuutettujen keskinäiseen keskusteluun kuin kuntalaisyhteistyöhön.
Kunta ei ole keskustellut tai päättänyt yhdestäkään tuulivoiman periaatteesta koko prosessin aikana. Kunta on vain reagoinut, jos sitäkään, hankekehittäjän tekemiin esityksiin. Julkisuuteen ei ole tuotu yhtäkään kunnan itsensä laatimaa dokumenttia esim. hankkeen hyödyistä tai haitoista, kustannuksista tai tulo-odotuksista, riskeistä tai asukaskeskustelun tuloksista.
Joulukuussa 2022 Pekka Järvi lausui Hämeen Sanomista kuuluisat sanansa: Nämä tuulivoimalat eivät näkyisi kovinkaan paljon sieltä Hattulan perukoilta. Lause kuvastaa yksinkertaisuudessaan sitä arvomaailmaa, jolla Hattulan kuntaa on johdettu ja miten kunnan johto on suhtautunut meihin etelähattulalaisiin.
Nyt on tehty jo kymmenen kyselyä tai gallupia
Avainkysymys Niinimäen tuulivoimahankkeessa on, onko Niinimäki oikea paikka tuulivoimalle. Sitä on tiedusteltu eri vaiheissa nyt jo kymmenen kertaa. Joka kerta tulos on ollut selvä. Hankkeen vastustus on vahvaa ja kiistatonta.
Iso kysymys on, eikö kunta kuuntele vai eikö se usko. Tuleeko vielä 11. ja 12. kysely, jossa koetetaan kääntää musta valkoiseksi? Vai olisiko jo aika vapauttaa meidät etelähattulalaiset löysästä hirrestä?
Tutustu koko tutkimusraporttiin täältä.
https://tuulentuoma.fi/wp-content/uploads/2026/09/tutkimusraportti-kuntalaiskyselysta-tuulivoimasta-hattulassa-taloustutkimus-oy.pdf
Pidetään syksyn sateet poissa mielistämme!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:
Tuulentuoma 