Hattulan nykyinen kuntastrategia on todettu monta kertaa epäkonkreettiseksi ja hyvin heikosti toimintaa ohjaavaksi. Siksi Hattulan kunta on päättänyt jo kauan sitten uudistaa strategian. Toistaiseksi tuloksista ei ole kerrottu mitään ulospäin.
Hyvä kuntastrategia olisi kuitenkin syytä olla, jos ja kun kunta aikoo tehdä sellaisia kauaskantoisia päätöksiä kuin tuulivoimayleiskaava. Olisihan se nurinkurista, jos yksityisen bulvaaniyrityksen laatima kaava ohjaisi strategiaa eikä päinvastoin.
Niinpä päätimme laatia Hattulalle uuden kuntastrategian, johon yhdistimme kaiken yleisessä tietämyksessä olevan julkisen tiedon. Tästä kirjoitimme Hattulan valtuutetuille.
Arvon valtuutetut,
Tekoäly on hyvä työkalu etsimään tietoa eri paikoista ja erityisesti sellaisista, joista et ehkä ole koskaan kuullutkaan. Sen kanssa voi myös käydä keskustelua erilaisista asioista ja sitä voi pyytää yhdistelemään eri lähteiden tietoja yhteen. Ja kun keskustelua on käyty riittävän pitkään, tekoälyä voi pyytää kirjoittamaan keskustelusta yhteenvedon.
Täsmälleen näin toimin aiheena Hattulan kuntastrategia. Kysyin nykystrategiasta ja sen toteutumisesta, verrokkikunnista, maakuntastrategian mahdollisuuksista, Etelä-Hattulan roolista, mitä kuntalaki sanoo strategiasta, miten Hattulasta saadaan vetovoimainen ja elinvoimainen ja lopuksi pyysin tavoitteita ja yhteenvetoa.
Löydät näin luodun ehdotuksen Hattulan uudeksi strategiaksi alta. Työkalu tiivistää strategian taustan seuraavasti: Yhteenveto on koottu keskustelun pohjalta ja perustuu Hattulan kunnan julkisiin asiakirjoihin (kuntastrategia 2022-2030, tarkastuslautakunnan arviointikertomukset, tilinpäätökset, elinvoimaohjelma) sekä Kanta-Hämeen maakuntaohjelmaan 2026-2029.
Tässä, kuten kaikissa tekoälytuotoksissa, voi olla virheitä.
Hattulan kuntastrategia
Nykytilan analyysi ja ehdotukset kehittämiseksi
1. Analyysi Hattulan nykystrategiasta
Hattulan kunnanvaltuusto hyväksyi voimassa olevan kuntastrategian 16.2.2022 kaudelle 2022–2030. Strategian kolme päätavoitetta ovat hyvinvoiva kuntalainen, mahdollistava ilmapiiri ja kestävä kehitys, ja niiden ydinarvoiksi on nimetty helppous, ratkaisukyky ja paikallisuus. Strategiaa toteutetaan käytännössä vuosittaisten talousarviotavoitteiden kautta, ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen avulla.
Tuorein kattava arvio strategian toteutumisesta on tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomus (hyväksytty valtuustossa 20.5.2026). Sen perusteella kokonaiskuva on kaksijakoinen: hyvinvointiin liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet hyvin, mutta elinvoiman, omistajaohjauksen ja erityisesti tavoitteiden mitattavuuden osalta on merkittäviä puutteita.
Kuntalain 37 §:n seitsemän kysymystä ja niiden toteutuminen
| Kuntalain edellyttämä osa-alue | Toteutuma | Havainto |
|---|---|---|
| Hyvinvoinnin edistäminen | Hyvä | Koulunuorisotyö, liikuntaneuvonta ja perhepäivähoito toteutuivat; paras osa-alue arviointikertomuksessa. |
| Palvelujen järjestäminen | Osittainen | Yhteistyömallit (Tavastia, Oma Häme, TyöHäme) toimivat, mutta strategia ei linjaa niitä selkeästi. |
| Lakisääteiset palvelutavoitteet | Ei erikseen käsitelty | Strategia on yleisluontoinen visioasiakirja, ei erittele erityislainsäädännön velvoitteita. |
| Omistajapolitiikka | Heikko | Hattula Kiinteistöt Oy:n tavoitteista suurta osaa ei voitu arvioida; Hattulan Kehitys Oy:n purku kesken vuodesta 2024 lähtien. |
| Henkilöstöpolitiikka | Heikko käytännössä | Vuosien 2020-2025 irtisanomiskiista aiheutti vähintään 382 000 euron kulut. |
| Osallistumismahdollisuudet | Kohtalainen | Vaikuttamistoimielimet toimivat; Etelä-Hattulan asukasaktiivisuus osoittaa toimivaa ruohonjuuritason osallisuutta. |
| Elinympäristön ja elinvoiman kehittäminen | Heikoin | 15 tavoitteesta vain yksi toteutui täysin vuonna 2025; kaksi ei toteutunut lainkaan. |
Menettelylliset puutteet
Nykytila-analyysi on ohut. Strategia-asiakirja painottuu visioon ja arvoihin eikä sisällä systemaattista arviota kunnan taloudellisesta tilanteesta tai toimintaympäristön muutoksista.
Seuranta on suurin yksittäinen puute. Vuonna 2025 kunnalla oli yhteensä 40 vuositavoitetta, mutta merkittävää osaa niistä ei voitu arvioida tilinpäätöstiedon perusteella, koska mittarit puuttuivat, olivat epäselviä tai ristiriidassa itse tavoitteen kanssa (esimerkiksi kirjastopalveluiden ja kiinteistöjen kunnossapidon tavoitteissa).
Tarkastuslautakunta tiivisti tilanteen suoraan: tavoitteiden ja strategian yhteys vaikuttaa paikoin “keinotekoiselta ja päälleliimatulta”, ja lautakunta kysyi avoimesti, ohjaako strategia aidosti kunnan toimintaa. Tämä havainto on koko jatkoanalyysin lähtökohta.
2. Kuvaus Hattulan verrokkikunnista
Hattulalle ei ole olemassa virallisesti julkaistua verrokkikuntalistaa. Sopivat vertailukunnat on sen sijaan johdettava objektiivisista kriteereistä: väkiluku, sijainti suhteessa kasvukeskukseen, talousrakenne ja strateginen asemointi.
Lähin maantieteellinen verrokki: Janakkala
Janakkala on Hattulan tavoin Hämeenlinnan kehyskunta, samaa kokoluokkaa ja kilpailee osin samoista muuttajista, yrityksistä ja investoinneista. Tämä on Hattulan luontevin suora verrokki, koska molempien elinvoima kytkeytyy suoraan samaan kasvukeskukseen.
Rakenteellinen verrokki: Tammela
Tammela (n. 6 000 asukasta, Forssan seutukunta) on kokoluokaltaan hieman pienempi kuin Hattula (9 341 asukasta), mutta sen kuntastrategian rakenne on hämmästyttävän samankaltainen: neljä strategista tavoitetta (elinvoimainen ja yritysystävällinen, helppoa ja monipuolista asumista, luonnosta ja luonnossa eläminen, kuntalaisten hyvinvointi) peilaavat Hattulan kolmea painopistettä. Myös talousluvut ovat lähellä toisiaan: Tammelan lainakanta oli n. 2 800-2 855 €/asukas syksyllä 2025, Hattulan 3 248 €/asukas.
Keskeinen ero: Tammela kuuluu Forssan seutukuntaan, joka on rakenteeltaan enemmän omavarainen ja periferinen alue eikä sijaitse suuren kasvukeskuksen välittömässä läheisyydessä toisin kuin Hattula. Tämä tarkoittaa, että Tammela sopii hyvin strategian rakenteen ja talouden tasapainotustoimien vertailuun, mutta ei väestönkasvun tai muuttoliikkeen dynamiikan vertailuun.
Muut kokoluokaltaan samankaltaiset kehyskunnat
- Pälkäne ja Urjala – samaa kokoluokkaa, Tavastia-kuntayhtymän jäsenkuntia
- Kangasala, Lempäälä, Pirkkala – tunnettuja onnistuneesta elinvoimapolitiikasta kehyskuntina, joskin merkittävästi suurempia resursseiltaan
Vertailukelpoisin talouden tunnuslukujen lähde on Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen kuntavertailuaineisto, joka mahdollistaisi tarkemman numeerisen vertailun esimerkiksi vuosikatteesta, lainakannasta ja väestökehityksestä.
3. Maakuntaohjelman tuomat mahdollisuudet
Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen maakuntaohjelman 2026-2029 (”Kun toimeen tartutaan”) vuoden 2025 lopussa. Ohjelma rakentuu kolmelle teemalle, joista jokainen tarjoaa Hattulalle konkreettisia tarttumapintoja – erityisesti siksi, että ohjelma osuu suoraan niihin kohtiin, joita kunnan oma tarkastuslautakunta on kritisoinut.
Teema 1: Kestävä elinvoima ja investoinnit
Painopisteinä ovat investointeja houkutteleva keskittymä, uudistuva ja verkottunut alue sekä yritystoiminta ja osaaminen, erityisesti vastuullinen ja uudistuva teollisuus sekä puolustusteollisuus ja kaksoiskäyttöteknologiat. Parolan varuskunta ja panssarimuseo tekevät tästä Hattulalle luontevan, jo olemassa olevan erikoistumisalustan ilman uusia investointeja.
Teema 2: Hyvinvoiva väestö ja yhteisöt
Sisältää kansainvälistymisen, hyvän elämän mahdollisuudet sekä koulutuksen, työelämän ja hyvinvoinnin yhteyden vahvistamisen. Tämä linkittyy suoraan Hattulan vahvimpaan osa-alueeseen ja tarjoaa rahoituspohjan hanketuella toimivien palvelujen (esim. liikuntaneuvonta, koulunuorisotyö) vakiinnuttamiseksi pysyviksi.
Teema 3: Vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto
Tämä on Hattulalle erityisen ajankohtainen teema, koska kunnalla ei toistaiseksi ole omia ilmastotavoitteita – toisin kuin useimmilla Kanta-Hämeen kunnilla. Teema tarjoaa valmiin viitekehyksen kestävän kehityksen ohjelman laatimiselle sekä perustan Etelä-Hattulan luontomatkailu- ja virkistysyhteistyölle naapurikuntien kanssa.
Rakenteellinen huomio
Maakunnan tilannekuvan mukaan väestönkasvu ja muuttoliike keskittyvät päärata-akselille (Hämeenlinna-Riihimäki), mikä haastaa akselin ulkopuolisia alueita. Hattula sijaitsee tässä välimaastossa: lähellä Hämeenlinnaa muttei suoraan pääradalla. Tämä korostaa saavutettavuuden ja Hämeenlinna-yhteyksien merkitystä kunnan strategisessa viestinnässä.
Käytännön hyödyntämiskeinot
- Hämeen liiton EAKR-haut (TKI, digitalisaatio, energiatehokkuus, kiertotalous) systemaattiseen seurantaan osaksi elinvoimaohjelman toimeenpanoa
- Strategian tavoite-mittari-rakenteen selkeyttäminen maakuntaohjelman mallin mukaisesti
- Seudullisen yhteistyön tiivistäminen (mm. TyöHäme) maakuntaohjelman verkottumispainotuksen mukaisesti
4. Kuvaus kunnan uusista tavoitteista
Ehdotettu uusi strategia rakentuu kolmelle painopisteelle, jotka säilyttävät nykyisen strategian vahvuudet mutta korjaavat sen tunnistetut puutteet. Visioksi ehdotetaan: ”Hattula on Kanta-Hämeen ennakoitavin ja luotettavin kunta investoida, asua ja tehdä yhteistyötä.”
Painopiste 1: Luotettava kasvu (elinvoima ja talous)
- Vuosikate kääntyy positiiviseksi vuoteen 2028 mennessä
- Elinkeinotonttien käyttöaste nousee 80 %:iin vuoteen 2029 mennessä
- Jokaiselle konserniyhtiölle mitattava tavoiteasetanta viimeistään 2027 talousarviossa
- Hattulan Kehitys Oy:n selvitystila päätökseen viimeistään 2027
- Kaksi erikoistumisalaa aktiivisen markkinoinnin kohteeksi: puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologia (Parola) sekä vihreä biotalous ja puutarha-ala (Lepaa)
Painopiste 2: Hyvinvoiva Hattula (ihmiset)
- Hanketuella rahoitetut, onnistuneiksi todetut palvelut pysyvään talousarviorahoitukseen viimeistään 2027
- Nuorisopalveluille ensimmäistä kertaa mitattavat tavoitteet 2027
- Vaikuttamistoimielinten aloitteista vähintään 50 % etenee valtuuston käsittelyyn
- TyöHäme-yhteistyön resursointia kasvatetaan vastaamaan kasvanutta työttömyyttä
Painopiste 3: Luonnosta ja paikoista elinvoimaa (elinympäristö)
- Ensimmäinen kestävän kehityksen / ilmasto-ohjelma vuoteen 2027 mennessä
- Etelä-Hattulan asukkaiden kehittämissuunnitelma viralliseksi osaksi elinvoimaohjelmaa
- Muodollinen liittyminen Hämeen Ilvesreitti / järviylänkö -yhteistyöhön
- Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotisiksi: rakennusjärjestyksen päivitys ja vesihuollon tuki
Läpileikkaavat korjaukset
Omistajaohjaus: jokaiselle konserniyhtiölle nimetty vastuuvirkamies raportoi neljännesvuosittain, ei enää vain tilinpäätöksen yhteydessä.
Henkilöstöpolitiikka: esihenkilökoulutus ja hallinto-oikeusprosessien ennaltaehkäisy omaksi mitattavaksi tavoitteeksi.
Mitattavuus: jokaiselle talousarviotavoitteelle pakollinen lähtötaso, tavoitetaso ja mittari; “ei arvioitavissa” -kategoria poistuu käytöstä.
Seuranta: strategian toteutumista käsitellään kunnanhallituksessa kahdesti vuodessa, ei vain tilinpäätöksen yhteydessä.
5. Etelä-Hattulan rooli Hattulan elävöittämisessä
Etelä-Hattula on osa Hämeen järviylänköä, joka ulottuu Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan väliselle alueelle ja jonka ydinalueita ovat mm. Tammelan Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot sekä Lopen Räyskälä. Alue on jo kytketty seudulliseen Hämeen Ilvesreitti -verkostoon: Hattulassa kulkee muun muassa 37,7 kilometrin pyöräilyreitti sekä Vanamaja-ulkoilureitti, joka on kuvattu Ilvesreitin pohjoisimmaksi osaksi. Verkostoa ylläpitää Hämeen virkistysalueyhdistys, joka toimii jo usean kunnan alueella.
Paikallinen liike on jo tehnyt pohjatyön
Etelä-Hattulan asukasyhdistykset (Renkajärven suojeluyhdistys, Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys ja Sotkajärviyhdistys) ovat itse laatineet vaihtoehtoisen kehittämissuunnitelman alueelle Niinimäen tuulivoimahankkeen vastapainoksi. Suunnitelma painottaa retkeilyä, virkistyskäyttöä ja vapaa-ajan asumista, ja siinä on tunnistettu konkreettisia toimenpiteitä: rantakaavoituksen päivittäminen mökkien muuttamiseksi vakituisiksi asunnoiksi, vapaa-ajan asukkaille suunnattu “mökkitalkkari”-toiminta sekä luontoretkeilyn kehittäminen.
Kytkentä maakuntaohjelmaan
Koska maakuntaohjelman teema 3 painottaa vetovoimaista elinympäristöä ja monimuotoista luontoa, Etelä-Hattula on Hattulan luontevin tarttumapinta tähän teemaan ilman suuria kiistanalaisia investointeja:
- Seudullinen reittiyhteistyö: Ilvesreitti-verkoston jatkokehittäminen yhdessä Tammelan ja Lopen kanssa, rahoitettuna esimerkiksi Leader-varoin
- Kansallispuistokytkentä: Etelä-Hattula voisi profiloitua Liesjärven ja Torronsuon “pohjoisportiksi”
- Vapaa-ajan asumisen kehittäminen: liittyy suoraan jo käynnissä oleviin vesiosuuskuntahankkeisiin (mm. Kouvalan-Hyrvälän VOK)
- Luonnonsuojelu ja monimuotoisuus: alueella pesii mm. sääksiä, mikä on sekä suojeluarvo että markkinoitava luontomatkailuvaltti
Etelä-Hattulan kehittäminen luonto- ja virkistysalueena on samalla suora vastaus tarkastuslautakunnan kestävän kehityksen tavoitteiden puutteeseen liittyvään kritiikkiin, sillä alueella on jo asukkaiden omaa sitoutumista ja valmisteltua suunnitelmaa, jota kunta voi virallistaa osaksi strategiaansa ilman merkittäviä uusia investointeja.
6. Ehdotus toimenpiteistä, joita kunnan kannattaa harkita
Lyhyen aikavälin toimenpiteet (2026-2027)
- Virallistetaan Etelä-Hattulan asukasyhdistysten kehittämissuunnitelma osaksi elinvoimaohjelman toimeenpanoa
- Nimetään jokaiselle konserniyhtiölle (erityisesti Hattula Kiinteistöt Oy) vastuuvirkamies ja mitattavat tavoitteet vuoden 2027 talousarvioon
- Saatetaan Hattulan Kehitys Oy:n selvitystila päätökseen
- Siirretään hanketuella rahoitetut, onnistuneet hyvinvointipalvelut pysyvään talousarviorahoitukseen
- Käynnistetään kestävän kehityksen / ilmasto-ohjelman valmistelu
- Sähköistetään sopimushallinta kokonaan (tarkastuslautakunnan suora suositus)
Keskipitkän aikavälin toimenpiteet (2027-2029)
- Haetaan muodollista liittymistä Hämeen Ilvesreitti / järviylänkö -yhteistyöhön ja yhteisrahoitusta Tammelan ja Lopen kanssa
- Kehitetään aktiivinen elinkeinomarkkinointi kahdelle tunnistetulle erikoistumisalalle: puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologia sekä vihreä biotalous/puutarha-ala
- Päivitetään rakennusjärjestys tukemaan vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi Etelä-Hattulassa
- Haetaan systemaattisesti Hämeen liiton EAKR-rahoitusta osana maakuntaohjelman toimeenpanoa
- Asetetaan nuorisopalveluille ensimmäistä kertaa mitattavat tavoitteet
Rakenteelliset ja menettelylliset uudistukset
- Poistetaan “ei arvioitavissa” -kategoria talousarviotavoitteista; jokaiselle tavoitteelle vaaditaan lähtötaso, tavoitetaso ja mittari
- Käsitellään strategian toteutumista kunnanhallituksessa kahdesti vuodessa tilinpäätöskäsittelyn lisäksi
- Varmistetaan, että kaavoitus- ja lupaprosessien poliittiset kannanotot perustellaan ja kirjataan systemaattisesti, jotta vältetään kesken prosessin tapahtuvat yllättävät suunnanmuutokset
- Vahvistetaan esihenkilökoulutusta ja ennaltaehkäisevää henkilöstöjohtamista osana henkilöstöohjelman päivitystä
Seuranta
Kaikkien edellä mainittujen toimenpiteiden onnistumista tulisi seurata samalla periaatteella, jota koko uudistettu strategia korostaa: jokaisella toimenpiteellä on oltava selkeä vastuutaho, aikataulu ja mittari, jotta vältetään nykystrategian suurin tunnistettu heikkous – tavoitteiden mittaamattomuus ja arvioinnin vaikeus.
Toivon, että tämä strategiaharjoitus auttaa Hattulaa uuden strategian kehittämisessä. Toivon myös, että se innoittaa valtuutetut aktiiviseen keskusteluun voittavasta strategiasta. Hyvä strategia syntyy yhteistyön tuloksena eikä yksilökeskeisesti kuten tässä on tehty. Hyvä strategia ei myöskään yhdistele vain vanhaa, vaan se myös innovoi uutta.
Hattulan tulisikin laatia uusi, kunnollinen kuntastrategia ennen tärkeitä päätöksiä. Miten esimerkiksi tuulivoimaa on mahdollista arvioida, jos ei ole yhteisiä arvoja, yhteisiä tavoitteita tai yhteistä strategiaa, joihin arvioinnin voisi perustaa.
Varsinaisen tiiviin version ehdotetusta uudesta kuntastrategiasta 2027-2035 löydät täältä.
Virkistä muistiasi maakuntaohjelmalla.
Iloisia metsäretkiä syksyn väriloistoon!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:
Tuulentuoma 