Leena Nummelin perehtyi Niinimäen tuulivoimaloiden Hattulan kunnalle aiheuttamiin riskeihin.  Leenan mielestä niihin ei ole paneuduttu kunnan taholta riittävästi eikä kunta ole suojannut itseään millään sopimuksilla. Lue Leenan kirje ja viestit valtuutetuille tästä.


Arvon valtuutetut,

Olen Leena Nummelin kesämökkiläinen Takajärven rannalta v. 1957 ja olen huolissani Niinimäen tuulivoimaloiden sijoittumisesta Takajärven tuntumaan ja mm. vesien ja herkän luonnon pilaantumisesta. 

Työelämässä ollessani olin mm. laskentatoimen opettajana kauppaoppilaitoksessa ja aikoinaan myös kehittämässä Laurea ammattikorkeakoulun Riskienhallinnan ja rahoituksen koulutusohjelmaa sekä koordinaattorina EU:n Leonardo da Vinci ohjelman pilottiprojektissa ”Managing International Risks and Finance”. Siksi huomioni on kiinnittynyt Niinimäen tuulivoimalat -projektin riskeihin Hattulan kunnan talouden kannalta.

Seuraavan analyysin olen laatinut Hattulan valtuutettujen päätöksenteon tueksi.

Lähtökohta

Niinimäen tuulipuistoa koskevassa päätöksenteossa tulee arvioida ympäristövaikutusten lisäksi hankkeen taloudelliset riskit Hattulan kunnalle.

Riskit eivät tarkoita, että kustannukset varmasti toteutuvat. Kyse on siitä, millaisia taloudellisia seurauksia kunnalle voi syntyä, jos hanke viivästyy, muuttuu, keskeytyy tai toteutuu suunniteltua heikommin.

Erityistä huomiota on syytä kiinnittää hankeyhtiön taloudelliseen asemaan, hankkeen toteutumisen epävarmuuteen, kunnan mahdollisiin infrastruktuuri- ja hallintokustannuksiin sekä purkamis- ja ympäristövastuisiin.

Keskeiset taloudelliset riskit

Pikalukuna seuraavassa on luettelo riskeistä.  Myöhemmissä luvuissa on tärkeimmistä riskeistä tarkempaa analyysiä.

RiskiArvioMahdollinen seuraus Hattulalle
Hankkeen viivästyminen tai keskeytyminen🔴 KORKEAKaavoitukseen, selvityksiin ja hallintoon käytetty työ ja raha eivät johda odotettuun investointiin tai verotuloon. Myös vaihtoehtojen edut menetetään.
Hankeyhtiön tai omistajan vaihtuminen🔴 KORKEAKunnan nykyinen sopimuskumppani voi vaihtua. Vastuut ja vakuudet on varmistettava ennen hankkeen etenemistä. Toistaiseksi ei ole sovittu muusta kuin kaavoituksen aloittamisesta.
Hankeyhtiön taloudellinen asema🔴 KORKEAMaksukyvyttömyys tai rahoituksen muutokset voivat vaikeuttaa hankkeen toteuttamista ja vastuiden hoitamista.
Purkamisvastuu🔴 KORKEAJos vakuudet ovat riittämättömät ja hankeyhtiö ei pysty vastaamaan velvoitteistaan, kunnalle voi syntyä merkittävä riski.
Ympäristövahinkojen kustannukset🟠 MERKITTÄVÄSelvitys-, valvonta-, korjaus- ja mahdolliset korvauskysymykset voivat aiheuttaa kustannuksia.
Tieverkon kuluminen🟠 MERKITTÄVÄRakentamisen raskaat ja erikoiskuljetukset voivat lisätä teiden kunnossapito- ja korjaustarvetta.
Valitukset ja oikeusprosessit🔴 KORKEAPäätöksenteon pitkittyminen lisää asiantuntija-, selvitys- ja hallintokustannuksia sekä oikeudenkäyntikuluja
Kiinteistöjen arvojen mahdollinen aleneminen🔴 KORKEAMahdollinen vaikutus kunnan vetovoimaan, kiinteistöveropohjaan ja tonttikysyntään.
Vapaa-ajan asumisen väheneminen🟠 MERKITTÄVÄVoi vaikuttaa paikalliseen kulutukseen, palvelujen kysyntään ja pitkällä aikavälillä kunnan elinvoimaan.
Matkailu- ja virkistysarvon heikkeneminen🟠 MERKITTÄVÄLuonnonrauhaan ja maisemaan perustuvan matkailu- ja virkistystoiminnan kehitys voi vaikeutua.
Viestintäyhteyksien häiriöt🟡 SEURATTAVAMahdolliset TV-, radio-, puhelin- ja datayhteyksien häiriöt voivat aiheuttaa selvitys- ja korjaustarpeita ja yritystoiminnan vaikeutumista.
Vesistövaikutukset🟠 MERKITTÄVÄRakentamisen aikaiset vaikutukset voivat aiheuttaa seuranta-, selvitys- ja mahdollisia kunnostustarpeita.
Odotettua pienemmät verotulot🟠 MERKITTÄVÄKiinteistöverotulot toteutuvat vasta, jos hanke rakennetaan ja pysyy toiminnassa.
Kunnan maine- ja vetovoimariski🟠 MERKITTÄVÄLaajaksi koettu paikallinen vastustus voi vaikuttaa kunnan vetovoimaan asuin- ja vapaa-ajan kuntana.

Hankkeen toteutuminen on erityinen taloudellinen riski

Kunnan ei pitäisi arvioida hanketta pelkästään tilanteessa, jossa kaikki menee suunnitelmien mukaan.  Suunnitelmissa on esitetty lähinnä vain kunnalle tulevat tuotot, mutta vaihtoehtoisia kustannuksia syntyy siitä huolimatta.

Päätöksenteossa olisi tarkasteltava vähintään kolmea skenaariota:

A. Hanke toteutuu suunnitellusti

  • rakentaminen toteutuu
  • voimalat valmistuvat
  • kunta saa suunniteltuja verotuloja
  • hankeyhtiö vastaa sopimuksellisista velvoitteistaan

Toteutuessaan hanke voi verotulojen saamisen lisäksi aiheuttaa menoja tai saamatta jää muita tuloja. Valtion hallituksen päätökset saattavat muuttua tulevaisuudessa voimaloista saatujen tulojen vaikutuksesta muihin valtionapuihin.

B. Hanke viivästyy merkittävästi

  • kaavoitus ja valitukset pitkittyvät
  • kunnan henkilöstö- ja asiantuntijaresursseja sitoutuu hankkeeseen, huolimatta siitä, että nykyisen sopimuksen mukaan hanketoimija vastaa mm. kaavoituksen teettämisestä ja YVA:sta.
  • verotulot siirtyvät myöhemmäksi
  • kustannuksia syntyy ennen kuin tuloja saadaan.

C. Hanke keskeytyy tai hankeyhtiö vaihtuu

  • kehittämis- ja kaavoituskustannukset ovat jo syntyneet
  • hankkeen vastuut voivat siirtyä toiselle toimijalle
  • kunnan on varmistettava, että kaikki sopimukset, vakuudet ja vastuut siirtyvät pätevästi
  • purkamis- ja ympäristövastuiden osalta on oltava riittävät vakuudet.

Kunnan taloudellisen päätöksenteon kannalta C-skenaario on syytä selvittää etukäteen, vaikka sen toteutumisen todennäköisyyttä ei voida tällä hetkellä määrittää.

Kymmenen kysymystä, joihin pitää saada vastaus

Seuraavassa kymmenen kysymystä, joihin Hattulan pitäisi saada vastaus ennen päätöstä.

  1. Purkamisvakuus
    Mikä on Niinimäen kaikkien voimaloiden arvioitu purkukustannus euroina ja kuinka suuri vakuus siitä asetetaan?
  2. Vakuuden riittävyys
    Kuka antaa vakuuden ja onko vakuus riippumaton hankeyhtiön maksukyvystä?
  3. Hankeyhtiön vaihtuminen
    Mitä tapahtuu kunnan sopimuksille ja vakuuksille, jos Niinimäen Tuulivoima Oy myydään toiselle omistajalle?
  4. Hankkeen keskeytyminen
    Kuka vastaa kustannuksista, jos hanke keskeytyy rakentamisen aikana tai rakennettu puisto poistetaan käytöstä ennen suunniteltua käyttöikää?
  5. Tiet
    Kuka vastaa kunnan teiden mahdollisista vaurioista ja niiden korjaamisesta rakentamisen jälkeen?
  6. Ympäristövahingot
    Kuka vastaa mahdollisista vesistö-, luonto- ja muista ympäristövahingoista ja millaiset vakuudet tätä varten on asetettu? Katso Kari Kohtalan aiempi valtuustokirje vesistövaikutuksista sekä ELY-keskuksen YVAsta annettuun raporttiin.
  7. Kunnan nettohyöty
    Mikä on kunnan todellinen nettohyöty, kun kiinteistöverotuloista vähennetään kaikki kunnalle aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset?  Katso Jori Kanervan aiempi valtuustokirje.
  8. Kiinteistöjen arvot
    Onko riippumattomasti selvitetty, miten hanke voi vaikuttaa lähialueen vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen arvoihin? Katso Jori Kanervan aiempi valtuustokirje.
  9. Vapaa-ajan asuminen
    Onko arvioitu, voiko vapaa-ajan asumisen väheneminen vaikuttaa Hattulan verotuloihin, palvelujen kysyntään ja paikalliseen yritystoimintaan? Arvioinneille saa pohjaa aiemmin tehdystä kyselyistä, kaavaluonnokseen ja YVA:aan sekä maakuntakaavan vaihemaakuntakaavasta annettua palautetta.
  10. Pahin realistinen skenaario
    Mikä olisi Hattulan kunnalle euromääräinen riski tilanteessa, jossa hanke keskeytyy, hankeyhtiö ei pysty vastaamaan velvoitteistaan ja purkamis- tai ympäristövastuita joudutaan selvittämään? Mitä tapahtuu, jos kaava on voimassa, mutta hanketta ei toteutetakaan.

Toistaiseksi ainoa sopimus on kaavoitussopimus

Nyt kun olen nähnyt Hattulan kunnan ja Niinimäen Tuulivoima Oy:n sopimuksen, käy ilmi seuraavaa: Hattulan kunnan ja Niinimäen Tuulivoima Oy:n 25.3.2024 allekirjoittamassa sopimuksessa sopijapuolina ovat Hattulan kunta ja Niinimäen Tuulivoima Oy. Sopimuksessa sanaa ”Myrsky” käytetään tästä yhtiöstä. Myrsky Energia Oy ei ole merkitty sopimuksen osapuoleksi, vaikka jostain syystä tiedotteissa puhutaan Myrsky Energia Oy:stä ja myös aluksi YVA-luonnoksessa puhuttiin hanketoimijana Myrsky Energia Oy:stä, joka vastaa hankkeen koko elinkaaresta, mutta lopussa mainitaankin purusta vastaavana Niinimäen Tuulivoima Oy. 

Näistä termeistä pitää olla tarkkana. Aiemmin oli annettu käsitys, että hankekehittäjä olisi Myrsky Energia Oy eikä Niinimäen Tuulivoima Oy. Esim.  A-insinöörien laatimassa Hattulan kunnan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointiselostuksessa 26.3.2024 ei lainkaan mainita Niinimäen Tuulivoima Oy:tä ja hankkeesta vastaavaksi on mainittu Myrsky Energia Oy, mikä aiheuttaa sekaannusta.

Tällä on merkitystä, koska osakeyhtiöt ovat lähtökohtaisesti erillisiä oikeushenkilöitä. Pelkästään se, että Niinimäen Tuulivoima Oy kuuluu Myrsky-konserniin, ei tarkoita, että Myrsky Energia Oy vastaisi automaattisesti Niinimäen Tuulivoima Oy veloista tai muista velvoitteista.

Sopimuksessa Niinimäen Tuulivoima Oy:lle on asetettu muun muassa kaavoitukseen ja YVA-menettelyyn liittyviä kustannusvastuita.

Kuka lopulta omistaa ja käyttää Niinimäen tuulivoimaloita niiden koko käyttöiän ajan ja kuka vastaa niiden purkamisesta, jos omistajayhtiö vaihtuu?

Sopimuksessa ei kuitenkaan ole määräystä tuulivoimaloiden tulevasta purkuvakuudesta, purkurahastosta tai siitä, että Myrsky Energia Oy takaisi Niinimäen Tuulivoima Oy:n velvoitteet Hattula kunnalle. 

Sopimuksen kohdassa 9.2 annetaan mahdollisuus siirtää sopimus Myrskyn omistamalle tytäryhtiölle, jos Niinimäen hankkeen luvat, sopimukset ja oikeudet siirtyvät kyseiselle yhtiölle. Sopimuksessa käytetään Myrsky nimitystä siis Niinimäen Tuulivoima Oy:stä, jolla ei tämänhetkisen tiedon ja tilinpäätöksen 2025 mukaan ole tytäryhtiöitä.

Tämä herättää olennaisen kysymyksen: Kuka lopulta omistaa ja käyttää Niinimäen tuulivoimaloita niiden koko käyttöiän ajan ja kuka vastaa niiden purkamisesta, jos omistajayhtiö vaihtuu?

Kunnan tulee varmistaa, että mahdollinen omistajan tai hankeyhtiön vaihtuminen ei heikennä kunnan asemaa eikä purkamis- ja ennallistamisvastuun tosiasiallista kattamista.

Hankeyhtiön taloudellinen asema on kunnan kannalta merkityksellinen

Niinimäen Tuulivoima Oy vuoden 2025 tilinpäätöksessä yhtiö oli edelleen hankekehitysvaiheessa eikä sillä ollut varsinaista sähköntuotantoon perustuvaa liiketoimintaa.

Tilinpäätöksessä näkyy myös huomattava riippuvuus konsernin rahoituksesta. Yhtiön emoyhtiö on Myrsky Projektit Oy, jonka Emoyhtiö on Myrsky Energia Oy. Konsernitilinpäätöstä ei ole tehty, jolloin veloista ja saatavista ei ole luotettavaa selvyyttä.

Vuoden 2025 tilinpäätös on laadittu ja julkaistu kirjanpitolain vastaisesti, liian myöhään.   Kunnan päätöksenteossa olisi mielestäni tärkeää saada mahdollisimman ajantasainen selvitys hankeyhtiön taloudellisesta asemasta.

Tässä yhteydessä ei ole olennaista vain se, onko hankeyhtiö tällä hetkellä maksukykyinen, vaan myös se, millä tavalla sen tulevat pitkäaikaiset velvoitteet pystytään kattamaan.

Tilinpäätöksen omissa pääomissa on yli 3 miljoonan euron pääomalaina. Vaikka pääomalaina on kirjattu omiin pääomiin, sitä ei voida käyttää muiden lainojen vakuutena, mikä taas voi heikentää tulevia purkamisvakuuksia.  Tämä pitää ottaa huomioon, kun purkamisvakuuksista päätetään. Pääomalainan ehdoissa saattaa olla, että jos sitä ei makseta pois ja että lainan antajasta tulee omistaja erilaisin järjestelyin. Eli yhtiön omistajan vaihdos on mahdollinen tätäkin kautta.

Suurin pitkän aikavälin kysymys: voimaloiden purkaminen

Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on ympäristöministeriön mukaan noin 25–35 vuotta. Suomessa ei tällä hetkellä ole kattavaa erityislainsäädäntöä, joka olisi ratkaissut kaikki tuulivoimaloiden purkamiseen liittyvät kysymykset. Uutta lakia käytöstä poistettujen maatuulivoimaloiden purkamisesta ja purkuvakuudesta valmistellaan parhaillaan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan voimalan omistaja vastaisi voimalan purkamisesta ja rakennuspaikan palauttamisesta rakentamista edeltäneeseen tilaan. Ehdotukseen sisältyy myös purkuvakuus ja kunnan toissijainen purkamisvelvollisuus. Näitä säännöksiä olisi ehdotuksen mukaan tarkoitus soveltaa voimaloihin, joiden rakentamislupaa haetaan aikaisintaan vuonna 2028.

Hattulan ei pitäisi perustaa riskinarviointiaan oletukseen, että tuleva lainsäädäntö ratkaisee automaattisesti kaikki kunnan kannalta ongelmalliset tilanteet.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole vielä lopullinen. Lisäksi Korkein hallinto-oikeus on kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että ehdotetun purkamisvelvoitteen ja purkamisluvan välinen suhde on vielä epäselvä.

Siksi Hattulan ei pitäisi perustaa riskinarviointiaan oletukseen, että tuleva lainsäädäntö ratkaisee automaattisesti kaikki kunnan kannalta ongelmalliset tilanteet.

Kunnan tulisi tietää purkuvakuuden todellinen määrä

Noin 12 voimalan hankkeessa tai mahdollisesti 9 voimalan purkamiseen ja ennallistamiseen liittyvä kustannus voi olla huomattava.

Kunnan tulisi ennen hankkeen toteutusvaihetta saada kirjallisesti selvitys ainakin seuraavista:

  • mikä on yhden voimalan arvioitu purkukustannus;
  • sisältyvätkö arvioon perustusten poistaminen;
  • sisältyvätkö teiden, huoltokenttien ja muiden rakenteiden ennallistaminen;
  • sisältyykö mahdollinen luonnon ennallistaminen;
  • kuka vastaa purkujätteestä;
  • mikä on kaikkien voimaloiden kokonaispurkukustannus;
  • mikä on vaadittavan vakuuden määrä;
  • miten vakuuden arvo säilyy vuosikymmenten ajan;
  • kuka antaa vakuuden;
  • onko vakuus riippumaton hankeyhtiön maksukyvystä;
  • ja mitä tapahtuu, jos hankeyhtiö menee konkurssiin.

Pelkkä sopimusperusteinen lupaus purkamisesta ei ole sama asia kuin kunnalle tosiasiallisesti käytettävissä oleva likvidi vakuus.

Konkurssiriski on arvioitava erikseen

Jos voimaloiden omistava hankeyhtiö olisi niiden käyttöiän lopussa maksukyvytön, kunnan kannalta ratkaisevaa olisi, kuinka suuri ja varmasti realisoitavissa oleva purkuvakuus silloin olisi.

Tässä on tärkeää erottaa toisistaan:

Niinimäen Tuulivoima Oy:n vastuu → Myrsky Projektit Oy:n vastuu →  
Myrsky Energia Oy:n vastuu → mahdollisen uuden omistajan vastuu →
vakuuden antajan vastuu → kunnan mahdollinen toissijainen vastuu.

Nämä eivät ole sama asia. Kunnan ei pitäisi olettaa, että konserniyhtiöiden olemassaolo yksin takaa hankeyhtiön velvoitteiden hoitamisen.

Kaiken tämän selvittäminen aiheuttaa kunnassa myös työtä ja menoja.

Kaavoitussopimus ei ratkaise myöhempää purkuriskiä

Kunnan 25.3.2024 tekemä sopimus on nimenomaisesti kaavoituksen käynnistämistä ja yhteistyötä koskeva sopimus. Sopimus päättyy, kun osayleiskaava saa lainvoiman. Näin ollen sitä ei voida pitää myöhempää voimaloiden rakentamista, käyttöä ja purkamista koskevana kattavana riskienhallintasopimuksena.

Kunnan näkökulmasta olennainen kysymys onkin: Millä erillisellä sopimuksella ja millä vakuuksilla Hattula turvaa asemansa ennen rakennuslupien myöntämistä ja rakentamisen aloittamista?

Jos osayleiskaavaa ei hyväksytä

Jos osayleiskaavaa ei hyväksytä, sopimus lakkaa olemasta voimassa ja Hattulan on syytä miettiä muita keinoja elinvoiman kasvattamiseen ja Etelä-Hattulan kehittämiseen. Mutta siihen onkin olemassa jo valmis suunnitelma, EH40-suunnitelma.

Johtopäätökset

Niinimäen tuulipuiston taloudellista vaikutusta Hattulalle ei tulisi arvioida pelkästään sen perusteella, kuinka paljon kiinteistöverotuloja hanke mahdollisesti tuottaa. Kunnan kannalta olennaista on selvittää nettohyöty ja pahimman realistisen tilanteen kustannusriski.

Erityisesti ennen lopullisia päätöksiä olisi perusteltua teettää riippumattomalla asiantuntijalla:

  1. Hankeyhtiöiden ja niiden rahoituksen taloudellinen due diligence (kattamaan kustannuksia, joita nykyinen sopimus ei kata)
  2. Hattulan kunnan nettohyötylaskelma (aiheuttaa omaa työtä tai asiantuntijapalveluiden ostoa)
  3. Riippumaton selvitys kiinteistöjen arvovaikutuksista (aiheutuu kustannuksia)
  4. Purkamis- ja ympäristövastuiden vakuusselvitys (aiheutuu kustannuksia)
  5. Arvio hankkeen keskeytymisen ja omistajan vaihtumisen vaikutuksista kunnan riskeihin.

Päätöksenteon perusperiaate on: Jos kunnan mahdollinen taloudellinen hyöty voidaan laskea euroina, myös kunnan mahdolliset taloudelliset riskit pitäisi pystyä arvioimaan euroina. Ilman tällaista kokonaisarviota päätöksenteko perustuu vain osaan hankkeen taloudellisista vaikutuksista.

Hattulan pitää myös muistaa: uusi sopimus pitää neuvotella ajoissa, niin kauan, kun kunnalla on neuvotteluvoimaa.

Lähteet

  • Hämeen ELY-keskus, Niinimäen tuulivoimahanke, Hattula, Hämeenlinna – Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä, 17.6.2025, HAMELY/483/2023.
  • Hattulan kunnan Niinimäen tuulivoimaosayleiskaavan lausunnot ja mielipiteet.
  • Hattulan kunnan julkaisema Yhdistysten jne. mielipiteet ja lausunnot -aineisto.

Puhtaiden järvien ja luonnon puolesta,
24.8.2026

Leena Nummelin, KTM
Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja
Kesämökkiläinen Takajärvellä


Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:

Jätä kommentti