Tuulivoimalavierailujen tavoitteena on tutustuttaa osallistujat tuulivoimatekniikkaan ja uusiutuvan energian tuotantoon käytännössä sekä lisätä ymmärrystä ja hyväksyntää hankkeita kohtaan vähentämällä ennakkoluuloja ja vastaamalla kysymyksiin suoraan. Osallistujien on kuitenkin hyvä tunnistaa, että vierailut ovat järjestäjien taholta tavoitteellista vaikuttamistoimintaa ja siksi myös osallistujien kannattaa valmistautua niihin.
Tästä kirjoitimme Hattulan valtuutetuille.
Arvon valtuutetut,
Pohjanmaalta levitetään tarinaa, jonka mukaan, kun tuulivoimaloiden melu yhtäkkiä lakkaa, paikalliset sanovat ”taas tulee tuulivoimaturisteja alueelle”.
On vaikea osoittaa, että tuulivoimaloiden tehoa yleisesti tarkoituksellisesti laskettaisiin tutustumisvierailujen ajaksi, jotta vierailijoille saataisiin hiljaisempi tai miellyttävämpi kokemus. Mutta teknisesti se on helppo tehdä, kuten alla on kerrottu. Jääkin aina jokaisen vierailijan oman arvauksen varaan, onko näin tehty juuri tänään. Siis: onko paikallisten sanonta totta vai tarua?
Tutustumiskäynnit ovat huolellisesti suunniteltuja tapahtumia
Tuulivoimavierailut ovat tarkkaan suunniteltuja ja ohjeistettuja tapahtumia. Niillä pyritään vaikuttamaan vierailulla oleviin päätöksentekijöihin ja muihin sidosryhmiin. Onhan monesti kysymys siitä, saako tuulivoima kannatusta jossakin uudessa paikassa.
Parhaiten se onnistuu tekemällä referenssivierailusta miellyttävä ja onnistunut. Sen takia vierailulle valjastetaan usein parhaat paikat ja parhaat isännät ja oppaat.
Yksi paljon vierailuja järjestävä taho on ranskalaisomisteinen Ilmatar. Ilmattaren kotisivuilta löytyy monta uutista tehdyistä vierailuista. Moni vierailija onkin päässyt Ilmattaren mannekiiniksi uutiskuvituksissa.
Ilmatar on satsannut vierailuihin paljon. Esimerkiksi Pahkakoskelle Ilmatar on rakennuttanut oikein vierailijakeskuksen (Pahkakosken tuulipuiston huolto- ja vierailukeskus valmistui paikallisin voimin ja ekologisin valinnoin). Vierailumahdollisuuksia myös mainostetaan, joskin niistä annetaan kuva, että niitä oikeasti saavat vain harvat ja valitut.
Vierailujen isännällä tai oppaalla on ratkaiseva rooli onnistumisessa. Niinpä netistä löytyy jopa ohjeita, kuinka heidän tulee toimia, jotta vierailusta tulee onnistunut. Alla ote kuvitteellisesta ohjeesta, jossa käsitellään negatiivisten asioiden hallintaa tuulivoimavierailulla.
Mieti ja kysy, kun olet tutustumiskäynnillä
Tuulivoimavierailulle kannattaa ottaa aivot mukaan. Siellä kannattaa miettiä, miksi olet juuri siellä missä olette, ja miltä vastaava alue näyttäisi huomattavasti isommilla voimaloilla kylä- ja loma-asutukseen kaavoitetussa ympäristössä eteläisessä Hattulassa. Erityisesti voit miettiä seuraavia kysymyksiä.
- Mikä on tuulen kovuus ja suunta?
- Oletko tuulen ylä- vai alapuolella?
- Mitä reittiä saavuitte paikalle?
- Mitä alustuksia teille annettiin matkalla tai saapuessa?
- Minkälaiseen ympäristöön tulitte?
- Ovatko voimalat saman korkuisia kuin Hattulaan esitetyt, vai melkein sata metriä matalampia?
- Mitä melun vaimennuksen elementtejä on ympäristössä luonnostaan?
- Miltä vilkkuvat tornit näyttävät yötaivaalla?
- Onko täällä lähistöllä järviä, joista vilkkuvalot heijastuvat hämärässä?
- Roikkuvatko lavat suorina vai ovatko ne kaarella kuin lentokoneen siivet? Jos ne ovat suorina, niissä ei ole kuormaa, ei täyttä tuotantoa eikä myöskään melua.
Voit myös kysyä vierailulla erinäisistä asioista. Esimerkiksi.
- Kuinka kaukana olet voimaloista? Tarkista tieto karttasovelluksella.
- Missä on ohjauskeskus?
- Mikä on tuotanto nyt? Toimiiko voimala nyt nimellistehollaan?
- Kenelle tuotanto on myyty?
- Voiko opas pyytää nostamaan tuotannon maksimiin?
- Voidaanko tuotannon muutosta seurata maastossa esim. kilometrin etäisyydellä?
- Missä on lähin asutus? Voiko heihin olla yhteydessä?
- Miten välke on huomioitu tällä alueella?
- Missä on lähin luonnon ydinalue?
- Miten liikkumista on rajoitettu alueella?
- Miten jäiden sinkoutumiseen on varauduttu?
Kierroksen jälkeen voit miettiä monia sellaisia kysymyksiä, joita me etelähattulalaiset kysymme.
- Miltä näitäkin suuremmat voimalat näyttäisivät Hattulan ylängön järvimaisemassa?
- Miltä maisema näyttäisi, jos edessäsi olisi järvi, ja katselisit voimaloita sen rannalta asunnoltasi?
- Houkuttelisiko alue pysyviä asukkaita tai kaksoiskuntalaisia asumaan tai jäämään alueelle asukkaiksi?
- Lisääkö neliökilometrien laajuisen tuulivoimala-alueen rakentaminen alueen houkuttelevuutta ja investointeja esimerkiksi matkailuun, asuntojen kunnossapitoon ja tason korottamiseen, tai kaavan mukaisten toteuttamattomien rakennuspaikkojen toteuttamiseen?
- Lisäisikö tuulivoimala-alue satojen loma-asukkaiden Etelä-Hattulassa huviloillaan viettämää aikaa ja tätä kautta paikallisten palvelujen kysyntää ja saatavuutta?
- Kiinnostaisiko sinua ostaa tai vuokrata mummonmökki tai talo tuulivoimala-alueen näköpiiristä? Tai uskotko että saisit tällaisen talon myytyä?
- Mitä ajattelet, jos näet isojen muuttolintujen laskeutuvan tuulivoima-alueen läheiselle järvelle tai kurkien laskeutuvan pellolle tai petolinnun liitelevän taivaalla?
- Tarkkailisitko, välttävätkö linnut tuulivoimaloiden roottorit? Miettisitkö miten petolinnun saalistuksen tai pesinnän käy?
Tuulivoiman melu on etäisyyden, taajuuden, käyttötilan ja ympäristötekijöiden funktio
Voimaloiden melu ei ole vakio, vaan riippuu muun muassa tuulen nopeudesta ja voimalan käyttötilasta. Tuulivoimalan meluntuotto kasvaa yleensä tuulen nopeuden kasvaessa tiettyyn pisteeseen asti ja voimalan käyttöasetuksilla voidaan vaikuttaa äänitehotasoon.
Äänen leviämiseen vaikuttavat etäisyyden lisäksi korkeus, tuulen suunta ja nopeus, ilmakehän lämpötilakerrostuneisuus, maasto, kasvillisuus, maanpinnan akustiset ominaisuudet ja voimalan käyttötila. Ja kyllä: tuulivoiman juurella voi olla selvästi hiljaisempaa kuin esimerkiksi 200–500 metrin päässä.
Tuoreessa tutkimuksessa (Suitability Analysis of Selected Methods for Modelling Infrasound and Low-Frequency Noise from Wind Turbines, 2024) on tehty mitattujen ja mallinnettujen äänenpainetasojen vertailua 250, 500, 1 000 ja 1 500 metrin etäisyyksillä. Esimerkiksi keskimääräisellä 3,3 m/s tuulella mitatut tasot tietyissä taajuuskaistoissa olivat seuraavia:
Huomattavaa tässä on, että matalataajuiset äänet eivät vaimene ollenkaan yhtä nopeasti kuin normaalit puhetaajuuden äänet. Ne ovat merkittäviä vielä 1500 metrin etäisyydelläkin.
Normaalisti ääni vaimenee etäisyyden kasvaessa. Mutta tuulivoimalan tapauksessa äänen korkea lähde, tuulen suunta, ilmakehän lämpötilakerrostuneisuus ja maanpinnan vaikutus voivat tehdä leviämisestä monimutkaista. Tämän vuoksi 50 metrin päässä maan pinnalla tehty kuuntelu ei ole hyvä tapa arvioida esimerkiksi 1000–1500 metrin päässä olevan asutuksen melua.
Tuulivoiman melua säädetään lapakulmia muuttamalla
Lapakulman säätö on keskeinen tapa vähentää tuulivoimaloiden aerodynaamista melua, ja sitä voidaan käyttää tilapäisesti myös tilanteissa, joissa ihmisiä on lähellä esim. huolto- tai vierailutilanteissa.
Tuulivoimalan pääasiallinen melu on aerodynaamista: ilman virtaus lavan yli, pyörteet erityisesti lavan takareunassa ja kärjessä, sekä lavan pyörimisestä aiheutuva “swish”-ääni.
Lapakulma muuttaa lavan hyökkäyskulmaa suhteessa tuuleen.
- Lapakulman kasvattaminen (lapa kallistetaan enemmän “feather”-suuntaan, eli tuulen suuntaan) pienentää hyökkäyskulmaa. Tämä vähentää nostovoimaa ja vastusta, vähentää pyörteilyä ja turbulenttia virtausta lavan pinnalla sekä usein hidastaa roottorin pyörimisnopeutta. Tuloksena aerodynaaminen melu vähenee selvästi, erityisesti keski- ja korkeammilla taajuuksilla. Tutkimuksissa melun vähenemä on ollut jopa noin 10 dB tietyillä taajuusalueilla, kun lapakulma kasvoi 0° → 3° → 6°, ilman että tehoa menetettiin suhteettoman paljon.
- Lapakulman pienentäminen (aggressiivisempi hyökkäyskulma) lisää nostovoimaa ja tehoa, mutta myös melua, koska virtaus irtoaa helpommin ja pyörteet voimistuvat.
- Modernit lapakulmaohjatut voimalat säätävät lapakulmaa jatkuvasti tuulen nopeuden mukaan. Yli nimellisnopeuden (tyypillisesti ~12–15 m/s) lapakulmaa kasvatetaan tehon rajoittamiseksi ja samalla myös melu pysyy hallinnassa.
Tilapäinen lapakulman kasvatus vähentää siis pyörimisnopeutta ja melua, mutta säilyttää jonkin verran tuotantoa. Tätä käytetään myös melurajoitusten noudattamiseen asutuksen läheisyydessä esim. yöaikaan tai tietyissä tuuliolosuhteissa.
Vierailut tapahtuvat usein kauempana voimaloista tai valvotuilla alueilla, joissa melu ei ole merkittävä. Monet yhtiöt korostavat myös, että modernien voimaloiden melu on jo lähtökohtaisesti matala (ohjearvot Suomessa 45 dB päivällä / 40 dB yöllä asutuksen kohdalla).
Lapakulmien säädön pitäisi olla myös kunnan ympäristötarkastajien mielenkiinnon kohde. Jos voimaloilla on ympäristölupa, antaa se viranomaiselle keinon puuttua voimaloiden lapakulmiin ja sitä kautta syntyvään meluun, jos melu sattuukin olemaan suurempi kuin mallinnuksessa.
Vierailulla kannattaa muistaa myös, että kylmä olut ja lämmin voileipä ovat lahjontaa, mutta lämmin olut ja kylmä leipä eivät!
Virkistä muistiasi tammikuun kirjeellämme tuulivoimamelusta.
Ja halutessasi voit tutustua Ilmattaren kirjoitukseen tuulivoimavierailujen eduista.
Lämpimiä elokuun iltoja kaikille!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme
Tuulentuoma 