Jarno Honkanen on biologi, joka on kotoisin Etelä-Hattulasta ja haikailee muuttoa takaisin Etelä-Hattulaan. Luonto ja sen monimuotoisuus ovat hänen sydäntään lähellä. Jarno kirjoittaa alla hänelle tärkeästä aiheesta: metsäterveys. Kimmokkeen tähän hän on saanut Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa ja Helsingin yliopiston tutkijana.
Arvon valtuutetut,
Luonto ei ole kunnalle vain maisema-, virkistys- tai talouskysymys, vaan myös terveyttä ja hyvinvointia tukeva voimavara. Laajat metsäalueet ja niitä yhdistävät ekologiset yhteydet muodostavat vihreää infrastruktuuria. Monimuotoinen ja hyvinvoiva luonto ylläpitää ekosysteemien toimintaa sekä tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia liikkua, virkistyä ja saada monipuolista luontoaltistusta. Nämä voivat tukea terveyttä ja hyvinvointia sekä luoda edellytyksiä sairauksien ehkäisylle.¹
Puistot ja muut arjen viheralueet ovat tärkeitä, mutta ne eivät kaikilta osin korvaa laajoja, yhtenäisiä ja saavutettavia metsäalueita, jotka mahdollistavat retkeilyn, hiljaisuuden ja pitkäkestoisen luonnossa liikkumisen. Luontokokemukset voivat tukea fyysistä aktiivisuutta, palautumista ja mielenterveyttä, ja luontoaltistus voi olla yhteydessä myös immuunijärjestelmää sääteleviin mekanismeihin.¹,² Suomessa on arvioitu, että luontoympäristöjen terveyshyödyillä voi olla masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman lääkehoidon osalta merkittävä, jopa satojen miljoonien eurojen vuotuinen arvo. Selvityksessä tehty arvio on rajattu näihin kroonisiin sairauksiin, eikä se kuvaa luontoympäristöjen kaikkia mahdollisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.¹
Luontoympäristöjen terveyshyödyillä voi olla masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman lääkehoidon osalta merkittävä, jopa satojen miljoonien eurojen vuotuinen arvo.
Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä, ja samalla päätetään myös siitä, millaiset edellytykset kuntalaisilla on terveyteen, hyvinvointiin ja luontoyhteyteen. Niinimäen hankkeessa suunnitellaan yhdeksää tuulivoimalaa noin 1 000 hehtaarin alueelle Taka- ja Renkajärven väliin.³ Niinimäen tapauksessa kyse ei ole vain yksittäisestä hankkeesta vaan laajemmasta periaatteesta. Alue sijaitsee muiden luonnon ydinalueiden verkostossa, ja hankkeen toteuttaminen heikentäisi ekologisia yhteyksiä ja luonnon monimuotoisuutta.³,⁴ Siksi kysymys ei ole vain siitä, kuinka monta hehtaaria rakennetaan, vaan siitä, mitä tapahtuu, kun yhtenäinen ja kytkeytynyt metsäalue alkaa pirstoutua.
Tutkimuksissa on osoitettu, että elinympäristöjen pirstoutuminen heikentää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa.⁵ Tällä voi olla merkitystä myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta, sillä luonnon monimuotoisuus, alueiden yhtenäisyys ja saavutettavuus vaikuttavat siihen, millaisia luontoyhteyksiä ja millaista luontoaltistusta ihmisille syntyy. Metsien pirstoutumista on siis perusteltua tarkastella luontohaittojen ohella myös hyvinvointia ja terveyttä tukevien ympäristöjen näkökulmasta.⁵
Yksi viime vuosikymmenten keskeisistä biolääketieteellisistä havainnoista on, että immuunijärjestelmä kehittyy ja toimii vuorovaikutuksessa ympäristön sekä ihmisen oman mikrobiston kanssa. Biodiversiteettihypoteesin mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon voi vaikuttaa ihmisen normaalimikrobistoon ja immuunijärjestelmää sääteleviin toimintoihin.⁶ Itä-Suomessa 118 nuorella tehdyssä tutkimuksessa asuinympäristön biodiversiteetti oli yhteydessä ihon bakteeriyhteisön koostumukseen ja allergiseen herkistymiseen. Tutkimus osoitti yhteyksiä, mutta ei sitä, että metsäaltistus yksin ehkäisisi allergioita.⁷
Tutkimusnäyttö tukee kuitenkin käsitystä siitä, että luonnon monimuotoisuudella ja ihmisten luontoyhteydellä voi olla terveydellistä merkitystä.⁶,⁷ Laajat, yhtenäiset ja monimuotoiset metsäalueet ovat siksi paitsi eläinten elinympäristöjä myös ihmisten hyvinvointia tukevia ympäristöjä.¹
Metsien pirstoutumisen mahdollisia hyvinvointi- ja terveysmerkityksiä tarkastellaan myös tuoreissa eurooppalaisissa tutkimuksissa. Gillerot’n ym. tutkimuksessa analysoitiin 164 eurooppalaista metsäaluetta ja seitsemää terveyteen liittyvää vaikutusreittiä, kuten lämpömukavuutta, ilmanlaatua sekä metsän visuaalisten ja auditiivisten ominaisuuksien yhteyttä henkiseen hyvinvointiin. Metsän latvuspeittävyys ja puulajiston monimuotoisuus nousivat keskeisiksi tekijöiksi, mutta niiden vaikutukset vaihtelivat tarkastellun vaikutusreitin mukaan. Tutkimuksen perusteella metsän terveys- ja hyvinvointiarvoa ei voi arvioida pelkän pinta-alan perusteella, sillä myös metsän rakenteella ja ekologisilla ominaisuuksilla on merkitystä.⁸
Sveitsiläisessä pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin puuston määrää ja tilallista rakennetta yli 6,2 miljoonan aikuisen asuinympäristössä vuosina 2010–2019. Suurempi puupeite sekä latvusalueiden kasautuneisuus ja kytkeytyneisyys olivat yhteydessä pienempään luonnollisista syistä johtuvan kuoleman riskiin, kun taas pirstoutuneisuutta kuvaavat mittarit olivat yhteydessä suurempaan riskiin. Kyseessä oli havaintotutkimus, joka koski asuinympäristöjä, joten sen tuloksia ei voi sellaisenaan siirtää Niinimäkeen eikä tulkita osoitukseksi yksittäisen hankkeen terveysvaikutuksista. Se antaa kuitenkin perusteen arvioida kaavoituksessa metsäalueiden tilallista rakennetta, kytkeytyneisyyttä ja laatua.⁹
Ennen tuulivoimakaavan hyväksymistä kunnan pitää arvioida kaava-aineistoa ja vaikutuksia terveyden, hyvinvoinnin ja luontoyhteyden näkökulmasta. Tarkastelussa tulee arvioida, miten hanke vaikuttaa metsäalueen yhtenäisyyteen, ekologisiin yhteyksiin, virkistyskäytön edellytyksiin, luonnon saavutettavuuteen sekä ihmisten elinoloihin. Arvioinnissa on myös esitettävä, miten haittoja voidaan välttää, lieventää ja seurata. Hankekohtaista sairaus- tai kustannusennustetta ei voida tehdä luotettavasti, mutta tämä ei poista tarvetta tunnistaa ne ympäristön ominaisuudet, jotka tukevat alueella asuvien ja siellä vierailevien ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.³,⁹
Elinvoimaa voidaan rakentaa siirtämättä luonto- ja terveysvelkaa tuleville sukupolville.
Yhtenäisten metsäalueiden säilyttäminen ei ole kehityksen vastustamista. Se on vastuullista päätöksentekoa, jossa kunnan elinvoiman lisäksi huomioidaan kuntalaisten terveys, hyvinvointi ja tulevat kustannukset.¹
Hattulan ratkaisuilla on luonnollisesti merkitystä paikallisesti: ne vaikuttavat siihen, millaisessa ympäristössä nykyiset ja tulevat kuntalaiset liikkuvat, virkistyvät ja elävät. Samalla Hattulan päätökset ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Hämeen järviylänkö on yksi Etelä-Suomen viimeisistä metsämantereista.¹⁰ Siksi alueen ratkaisut koskettavat paljon laajempaa joukkoa kuin vain lähialueiden asukkaita. Luonnon säilyminen ja ihmisten mahdollisuus päästä luontoon ovat merkityksellisiä myös kansanterveyden näkökulmasta.¹,¹⁰ Hattulalla on mahdollisuus osoittaa, että elinvoimaa voidaan rakentaa siirtämättä luonto- ja terveysvelkaa tuleville sukupolville. Tämä velka ei katoa: ennemmin tai myöhemmin sen lasku maksetaan euroissa.
Metsäisin syysterveisin,
Jarno Honkanen
biologi, FT
mikrobiologisen immunologian dosentti
Lähdeluettelo
- Tyrväinen L, Halonen JI, Pasanen T, Ojala A, Täubel M, Kivelä S, Leskelä R-L, Pennanen P, Manninen J, Sinkkonen A, Haahtela T, Haveri H, Grotenfelt-Enegren M, Lankia T, Neuvonen M. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus; 2024. Saatavilla:
- Roslund MI, Puhakka R, Grönroos M, Nurminen N, Oikarinen S, Gazali AM, Cinek O, Kramná L, Siter N, Vari HK, Soininen L, Parajuli A, Rajaniemi J, Kinnunen T, Laitinen OH, Hyöty H, Sinkkonen A. Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. Science Advances. 2020;6(42):eaba2578. doi:10.1126/sciadv.aba2578.
- Hämeen ELY-keskus / Ympäristö.fi. Niinimäen tuulivoimahanke, Hattula, Hämeenlinna. YVA-aineisto.
- Mustajärvi K, Luoto M, Toivonen T, ym. Kanta-Hämeen ekologiset verkostot. Hämeen liitto; 2016.
- Haddad NM, Brudvig LA, Clobert J, Davies KF, Gonzalez A, Holt RD, ym. Habitat fragmentation and its lasting impact on Earth’s ecosystems. Science Advances. 2015;1(2):e1500052. doi:10.1126/sciadv.1500052.
- Haahtela T. A biodiversity hypothesis. Allergy. 2019;74(8):1445–1456. doi:10.1111/all.13763.
- Hanski I, von Hertzen L, Fyhrquist N, Koskinen K, Torppa K, Laatikainen T, ym. Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. 2012;109(21):8334–8339. doi:10.1073/pnas.1205624109.
- Gillerot L, Landuyt D, Bourdin A, Rozario K, Shaw T, Steinparzer M, ym. Forest biodiversity and structure modulate human health benefits and risks. Nature Sustainability. 2025;8(5):485–497. doi:10.1038/s41893-025-01547-3.
- Chi D, Manoli G, Lin B, Aerts R, Yang J, Hahs A, ym. Residential tree canopy configuration and mortality in 6 million Swiss adults: a longitudinal study. The Lancet Planetary Health. 2025;9(3):e186–e195. doi:10.1016/S2542-5196(25)00022-1.
- Yle. Hämeen järviylänkö on saanut edunvalvojan, joka haluaa lisätä alueen tunnettuutta. 8.1.2026.
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:
