Vain 16 vuotta sitten Etelä-Hattulassa astui voimaan Hattulan eteläosien vesistöjen rantaosayleiskaava. Mitä siinä luvattiin asukkaille? Vertailimme kaavaratkaisuja ja löysimme 16 ristiriitaa kaavojen välillä. Kirjoitimme siitä Hattulan valtuutetuille.
Arvon valtuutetut,
Hattulan valtuusto hyväksyi Hattulan eteläosien vesistöjen rantaosayleiskaavan vajaa 18 vuotta sitten kokouksessaan 19.11.2008. Kaava koskee Hattulan eteläosan vesistöjä vanhan kolmostien eteläpuolella, noin 200 metrin levyisellä ranta-alueella. Suurimmat vesistöt ovat Renkajärvi, Takajärvi, Sotkajärvi ja Tömäjärvi. Kaava on oikeusvaikutteinen, eli se on suoraan rakennuslupien perusteena tavanomaisille loma- ja asuinrakennuspaikoille. Kaava tuli voimaan 26.8.2010.
Kaava kattoi 573 olemassa olevat lomarakennuspaikkaa, 44 asuinrakennuspaikkaa ja 19 maatilan talouskeskusta. Lisäksi kaava osoitti uusia lomarakennuspaikkoja 65 kappaletta. Loma- ja matkailupalvelujen alueita (RM) kaava osoitti 12 kappaletta. Yhteensä Hattulan kunta osoitti rantaosayleiskaavallaan oikeuksia yhteensä 713 kiinteistölle.
Niinimäen tuulivoimaosayleiskaava-alue (1032 ha, enintään 9 voimalaa, kokonaiskorkeus enintään 280 m) sijaitsee Takajärven ja Renkajärven välissä, noin 1–2 kilometrin päässä rantaosayleiskaavan alueista. Kaavat koskevat siis samaa järvialuetta.
Tuulivoiman hankekehittäjä on todennut, että kaavat eivät ole juridisesti ristiriidassa, koska tuulivoimakaavan selostuksen mukaan melun laskennallinen 40 dB:n alue ei ulotu rantaosayleiskaavan rakennuspaikoille, eikä tuulivoimakaava siten estä rantaosayleiskaavan toteutumista.
Ristiriitoja kuitenkin on. Niitä ovat tavoitteissa, arvoissa ja vaikutusten jakautumisessa. Rantaosayleiskaava rakentuu rauhallisen järviluonnon, loma-asumisen ja virkistyksen varaan, mutta tuulivoimakaava rakentuu energiantuotannon ja ilmastotavoitteiden varaan.
Olemme ryhmitelleet havaitsemamme 16 ristiriitaa seuraavassa kolmeen näkökulmaan: 1) asukasnäkökulma, 2) kunta- ja kuntatalousnäkökulma ja 3) luontonäkökulma. Jokaisesta kerromme, mitä kumpikin kaava sanoo ja miksi ne ovat ristiriidassa. Sivunumerot viittaavat tuulivoimakaavan ehdotusvaiheen kaavaselostukseen.
Tämä analyysi on laadittu vertaamalla molempien kaavojen kaavaselostuksia. Vertailussa on käytetty apuna tekoälyä.
ASUKASNÄKÖKULMAN RISTIRIIDAT
Asukkaiden kannalta oleellista on, että rauhalliseksi luvattu asuinympäristö muuttuukin yhtäkkiä suurteollisuuden lähialueeksi. Myöskään rantaosayleiskaavan oikeudenmukaisuustavoitteet eivät enää toteudu.
1. Järvimaisema ja loma-asumisen ydinarvo
| Rantaosayleiskaava (2010) | Ohjaa loma-asumisen Renka- ja Takajärven rannoille ja suojelee Vuohiniemen kylän ja Myllykylän kyläkuvaa. Kissakarit on merkitty paikallisesti arvokkaaksi maisemakohteeksi. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Maisemavaikutus lähijärvillä on kokonaisuutena suuri, eivätkä lievennyskeinot juuri pienennä sitä Renka- ja Takajärveltä katsottuna. Suunnittelualueen puoleisilla rannoilla voimalat jäävät pääosin puuston taakse, mutta järvien muilla rannoilla vaikutus loma-asutukseen on merkittävä. Vuohiniemen ja Myllykylän luonne muuttuu lyhyen etäisyyden vuoksi. |
| Ristiriita | Rantaosayleiskaavan suojelemat arvot (järvimaisema, kyläkuva, loma-asumisen rauha) ovat juuri niitä, joihin tuulivoimakaavan suurimmat kielteiset vaikutukset kohdistuvat. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 81, 86–87, 89–90 ja 93–94 |
2. Rantaosayleiskaavan uudet rakennuspaikat jäävät välkealueelle
| Rantaosayleiskaava (2010) | Osoittaa Onkilammelle kaksi uutta omarantaista lomarakennuspaikkaa osana maanomistajien tasapuolista rakennusoikeutta. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Välkevaikutus ulottuu Renkajärven rantaosayleiskaava-alueelle, mukaan lukien kaksi rakentamatonta rakennuspaikkaa Onkilammella ja pieneltä osin rakennetut rakennuspaikat. Lieventämiseksi edellytetään tarvittaessa pysäytysjärjestelmää. |
| Ristiriita | Rakennusoikeus säilyy muodollisesti, mutta maanomistajille luvattujen rakennuspaikkojen käyttöarvo ja houkuttelevuus heikkenevät. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 86 |
3. Hyötyjen ja haittojen jakautuminen
| Rantaosayleiskaava (2010) | Kantava periaate on maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja kohtuullisuusharkinta, ja tavoitteena on, ettei ratkaisuista aiheudu kohtuutonta haittaa. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Hyödyt kohdistuvat hankealueen maanomistajiin (vuokrat ja maanomistajakorvaukset), kuntaan ja hanketoimijaan. Haitat kohdistuvat ympäröiviin asukkaisiin ja loma-asukkaisiin. Palautteessa nousivat esiin kiinteistöjen arvon lasku ja korvaukset haitoista, mutta selostuksessa ei ole naapureille suunnattua korvausmekanismia eikä arviota kiinteistöjen arvoon kohdistuvista vaikutuksista. |
| Ristiriita | Tuulivoimakaava ei toteuta rantaosayleiskaavan tasapuolisuusperiaatetta: hyöty ja haitta kohdistuvat eri ihmisiin. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 55–56 ja 108 |
4. Virkistys ja hiljainen alue
| Rantaosayleiskaava (2010) | Lupaa vähintään 50 % vapaata rantaa, retkeily- ja ulkoilualueita (VR), venevalkamia sekä ulkoilureitit Renkajoen varteen ja Vinjalammenharjulle. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Hankealue sijoittuu Hämeen liiton selvityksessä tunnistetulle hiljaiselle alueelle, jolla ei kuitenkin ole virallista statusta. YVA arvioi normaalitoiminnan kielteisen vaikutuksen virkistykseen suureksi, ja maisemavaikutus heikentää läheisten järvien käyttökokemusta. Selostus kuitenkin toteaa, ettei suunnittelualueelle sijoitu ”erityisiä virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita”. |
| Ristiriita | Virkistyksen arvo syntyy järvistä ja niiden VR-alueista, joita rantaosayleiskaava nimenomaan turvaa. Tuulivoimakaava rajaa tarkastelun omaan alueeseensa, vaikka vaikutukset kohdistuvat juuri näihin ympäröiviin virkistysalueisiin. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 83, 106–107 ja 109 |
5. Hyväksyttävyys ja kompromissi
| Rantaosayleiskaava (2010) | Kuvaa itseään kompromissiksi, jossa maanomistajien ja asukkaiden toiveet on otettu huomioon mahdollisimman tasapuolisesti. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Asukaskyselyn vastaajista 88 % vastustaa hanketta, eikä lievennyskeinojen katsota parantavan hyväksyttävyyttä. Kaavaluonnoksesta jätettiin 191 mielipidettä. Selostuksen mukaan vaikutusalueen herkkyys on suuri vahvan paikallisidentiteetin vuoksi. |
| Ristiriita | Rantaosayleiskaavan tavoittelema paikallinen hyväksyttävyys ei toteudu tuulivoimakaavassa. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 51–52, 56 ja 108 |
6. Melu, välke ja niiden seuranta
| Rantaosayleiskaava (2010) | Lupaa, ettei elinympäristö heikkene; Puolustusvoimien melu ei mittausten mukaan ylitä raja-arvoja kaava-alueella. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Melun ohjearvojen luvataan alittuvan, mutta selostus myöntää, että melu voi kuulua asuin- ja lomarakennusten pihapiiriin. Melua ei silti aiota tarkkailla mittauksin. Välkkeen suositusarvot ylittyvät, mutta luku vaihtelee selostuksen sisällä: taulukossa 3 seitsemän asuntoa, luvussa 11.9 kahdeksan asuntoa. |
| Ristiriita | Rantaosayleiskaavan perusoletus häiriöttömästä elinympäristöstä ei enää päde, eikä muutosta aiota todentaa mittauksin. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 82, 110–111 ja 125 |
KUNTA- JA KUNTATALOUSNÄKÖKULMAN RISTIRIIDAT
Tämän ryhmän ristiriidat kohdistuvat ansaintalogiikkaan, kunnan vastuisiin ja kustannuksiin sekä kaavojen ohjausvaikutusten johdonmukaisuuteen.
7. Kaksi erilaista elinvoimamallia
| Rantaosayleiskaava (2010) | Kunnan hyödyt syntyvät loma-asukkaiden rahankäytöstä, palveluyrittäjien kesätuloista, rakentamisesta, tonttikaupasta, matkailusta (12 loma- ja matkailupalvelujen aluetta) ja kylien elinvoimasta. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Hyödyt syntyvät kiinteistöverosta, työpaikoista, maanomistajakorvauksista ja infrastruktuurista. Selostus kuitenkin toteaa itse kielteiset vaikutukset matkailuun ja luontopalveluita hyödyntäviin toimijoihin. Palautteessa nousi esiin huoli kunnan vetovoimasta ja maaseudun väestökadosta. |
| Ristiriita | Tuulivoimakaava voi heikentää juuri niitä tulolähteitä (loma-asuminen, matkailu, luontopalvelut), joihin rantaosayleiskaavan taloudelliset hyödyt perustuvat. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 45, 55 ja 108; rantaosayleiskaavan selostus s. 43 |
8. Kuntataloudellisia hyötyjä ei ole määritelty
| Rantaosayleiskaava (2010) | Hyödyt kuvataan laadullisesti, mutta kaavan vaikutukset ovat pienimuotoisia ja hajautuneita. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Ainoa kuntataloudellinen tavoite on yksi lause: hanke tukee kunnan taloudellista elinvoimaa kiinteistöverojen muodossa. Kiinteistöveron euromäärää, työpaikkamäärää tai arviota menetetyistä loma-asumisen ja matkailun tuloista ei esitetä. |
| Ristiriita | Kunta tekee päätöksen ilman lukuja: tuulivoiman verotuloja ei voi punnita rantaosayleiskaavan varaan rakentuneen elinkeinotoiminnan mahdollisia menetyksiä vastaan. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 45 ja 108 |
9. Kunnan vastuut ja kustannukset
| Rantaosayleiskaava (2010) | Kaava on laadittu niin, ettei kunnalle synny välillisiä velvoitteita tai kustannuksia. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Purku on hanketoimijan vastuulla erillisellä vakuudella. Kunta toimii kuitenkin lupaviranomaisena, ja kunnan ympäristöviranomainen voi joutua edellyttämään ympäristölupaa, jos melun raja-arvot ylittyvät. Seuranta on kirjattu väljästi: asukaskyselyn uusimisesta ”päätetään myöhemmin”, ja valituksia ”seurataan”. |
| Ristiriita | Rantaosayleiskaavan periaate, ettei kunnalle synny velvoitteita, ei toteudu täysin: kunnalle voi jäädä valvonta- ja selvitystyötä toiminnan aikana. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 44, 124 ja 125 |
10. Kaavoituksen johdonmukaisuus ja ohjaus
| Rantaosayleiskaava (2010) | Korostaa yhtenäistä linjaa aiempien rantayleiskaavojen kanssa ja maakuntakaavan noudattamista. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Voimassa olevassa maakuntakaavassa Niinimäelle ei ole tuulivoima-aluetta; hanke perustuu maakuntakaavan sääntöön, joka sallii enintään yhdeksän voimalaa ilman tv-merkintää. Ehdotuksesta poistettiin yleismääräykset yhdeksän voimalan ehdosta ja Puolustusvoimien hyväksynnästä ennen rakennuslupaa. Elinvoimalautakunta palautti ehdotuksen 3.2.2026 muun muassa siksi, että viranomaislausuntojen ja ehdotuksen erot piti tuoda selvemmin esiin. |
| Ristiriita | Rantaosayleiskaavassa maakuntakaavaa noudatettiin suoraan. Tuulivoimakaava nojaa poikkeussääntöön ja keskeneräiseen vaihemaakuntakaavaan, ja sen ohjausta on kevennetty kesken prosessin. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 55, 58–59 ja 85 |
LUONTONÄKÖKULMAN RISTIRIIDAT
Iso kärsijä tuulivoimakaavassa on luonto. Rantaosayleiskaava pyrkii säilyttämään luonnon monimuotoisuuden ja luontokappaleiden kulkureitit. Tuulivoimayleiskaava pyrkii vähättelemään kaavan aiheuttamia ongelmia.
11. Natura-alueet ja suojelukohteet
| Rantaosayleiskaava (2010) | Turvaa luontoarvot rakennuspaikkojen sijoittelulla. Nostaa esiin Onkilammen–Tunturilammen ja Vinjalammenharjun Natura-alueet sekä Ahvenlammen kaakkurin pesimälammen. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Kaava-alue rajautuu Hanhisuo–Saunasuo–Alajoki-Natura-alueeseen, ja Onkilammi–Tunturilammi on alle 2 km:n päässä. Merkittäviä Natura-vaikutuksia ei YVA:n mukaan synny, mutta vaikutukset luonnonsuojelualueisiin arvioidaan kohtalaisen kielteisiksi. |
| Ristiriita | Rantaosayleiskaavan suojeluratkaisut perustuvat rakentamisen etäisyyteen arvokohteista. Tuulivoimakaava tuo suurrakentamisen suojelualueiden välittömään läheisyyteen. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 21–22 ja 98 |
12. Kaakkuri ja muut linnut
| Rantaosayleiskaava (2010) | Kaakkurin pesimälampi (Ahvenlampi) on huomioitu, eikä sinne osoiteta rakentamista. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Vaikutukset kaakkuriin ovat lievennyskeinoista huolimatta edelleen suuret: Rengon kaakkurilampien FINIBA-alueen soveltuvuus pesimäympäristöksi heikkenee, törmäysriskiä ei voida oleellisesti lieventää, koska kaakkuri lentää hankealueen yli, ja korvaavaa elinympäristöä on vähän. Vaikutusten piirissä ovat myös metso, pöllöt, kehrääjä ja salassa pidettävä lintulaji (sääksi). |
| Ristiriita | Selvin luontonäkökulman ristiriita: rantaosayleiskaava suojeli kaakkurin elinympäristöä, ja tuulivoimakaava aiheuttaa sille suuria jäännösvaikutuksia, joita ei voi lieventää. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 79–80 ja 100–102 |
13. Onkilammi kahden kaavan paineessa
| Rantaosayleiskaava (2010) | Myöntää itse, että kahden uuden lomapaikan rakentaminen saattaa vaikuttaa Onkilammen tilaan esimerkiksi ruoppauksen kautta. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Voimalan 2 rakentaminen voi aiheuttaa kiintoaineskuormitusta Onkilammen viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikoille, ellei laskeutusaltaita rakenneta. Lisäksi välke ulottuu Onkilammen rakennuspaikoille. |
| Ristiriita | Kumpikaan selostus ei arvioi kaavojen yhteisvaikutusta Onkilammelle. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 86 ja 99–100 |
14. Vesistöt ja veden laatu
| Rantaosayleiskaava (2010) | Korostaa Renka- ja Takajärven erinomaista vedenlaatua, johon vaikuttavat vähäinen kuormitus ja järviin purkautuva pohjavesi. Lupaa, ettei rakentaminen vaaranna vesistöjä eikä pohjavesiä. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Rakentaminen lisää Takajärveen laskevan Heinisuonojan kuormitusta, ja rakentamisen aikainen vaikutus pintavesiin on kohtalainen. Vaikutusten Takajärveen ja Renkajärveen arvioidaan jäävän pieniksi ja lyhytkestoisiksi. |
| Ristiriita | Rantaosayleiskaava teki vedenlaadun säilymisestä keskeisen tavoitteen; tuulivoimakaava lisää kuormitusta samaan vesistöön. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 102 |
15. Metsä, ekologiset yhteydet ja ilmasto
| Rantaosayleiskaava (2010) | Osoittaa suurimman osan rantaviivasta maa- ja metsätalousalueeksi ja korostaa vapaiden metsärantojen merkitystä eliöstölle. |
| Tuulivoimakaava (2026) | Kuvaa alueen ojitetuksi talousmetsäksi. YVA kuitenkin toteaa, että alue sijoittuu luonnon ydinalueille, kuten Vuohiniemen ydinalueelle ja sen hirvieläinten kulkuyhteydelle, ja että yhteisvaikutukset suteen ovat suuria. Normaalitoiminnan ilmastovaikutus arvioidaan vain ”hieman positiiviseksi”, rakentamisen päästöt kohtalaisen kielteisiksi, ja hiilivarastoa menetetään noin 20 kt CO₂e 40 vuodessa. |
| Ristiriita | Hankkeen pääperusteena käytetty ilmastohyöty on omassa arviossaan vaatimaton, ja luonnon ydinalueet jäävät vaikutusten piiriin. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 98, 100 ja 103–104 |
16. Lievennyskeinojen sitovuus
| Rantaosayleiskaava (2010) | Luontoarvot turvataan sitovilla kaavamerkinnöillä (SL, MY, luo). |
| Tuulivoimakaava (2026) | Biodiversiteettisuunnitelman noudattaminen on vain ”suositeltavaa”, ja linnustoseurannasta todetaan, että siihen ”tulisi” keskittyä. |
| Ristiriita | Rantaosayleiskaavan luonnonsuojelu on sitovaa, mutta tuulivoimakaavan keskeiset lievennykset jäävät osin suosituksiksi. Lähde: tuulivoimakaavan selostus s. 124–125 |
Erot kaavojen tavoitteiden ja niihin kätkeytyvien arvojen välillä on niin suuria, että on oikeutettua kysyä, onko kunta pettämässä lupaukset, jotka se antoi asukkaille vain 16 vuotta sitten. Asukkaat ovat jo kymmenien vuosien ajan investoineet Etelä-Hattulaan sillä oletuksella, että rantaosayleiskaava on ja se pitää. Onko oikein ja oikeudenmukaista, että tämä tuhansille ihmisille annettu lupaus nyt rikottaisiin?
Onko kunta pettämässä lupaukset, jotka se antoi asukkaille vain 16 vuotta sitten?
Paras tapa rakentaa kuntataloutta on toiminnan johdonmukaisuus ja luottamuksen luominen. Ja paras tapa saada aikaan elinvoimaa ja kasvua on turvata eri toimijoiden investointihalukkuus ja investointien arvo. Näitä kahta asiaa arvostetaan Hattulassa. Ja näitä kahta myös me etelähattulalaiset odotamme.
Ainoa oikea tie eteenpäin on keskeyttää tuulivoimahanke ja keskittyä sen kaiken hyvän ja kestävän eteenpäinviemiseen, joka meillä jo on. Hattulaa voi kehittää myös ilman tuulivoimaa. Asukkaat ovat tehneet siitä hyvän suunnitelman, jonka toteuttamiseen he ovat myös sitoutuneita.
Tutustu rantaosayleiskaavan kaavaselostuksen tiivistelmään tästä.
Kuulaita syyspäiviä kaikille!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:
