Niinimäen tuulivoimaloiden voimajohtojen jatkosuunnittelua tehdään linjauksella, joka myötäilee Hämeen härkätietä ja sen valtakunnallisesti tärkeää maisema-aluetta. Päätöksen linjauksesta on tehnyt hanketoimija vastoin YVA-selvityksen johtopäätöksiä, vastoin ELY-keskuksen antaman perustellun päätelmän linjauksia ja vastoin annettuja mielipiteitä ja esim. Hämeenlinnan kaupungin vaatimuksia.

Tuloksena on tilanne, jossa Hattulan valtuusto joutuu päättämään Hämeen härkätien kansallismaisemasta samalla, kun se päättää tuulivoimaloista. Kirjoitimme näistä ja muista siirtolinjoihin liittyvistä asioista Hattulan päättäjille.


Arvon valtuutetut,

Tuulivoiman siirtolinja ei kuulu tuulivoimayleiskaavaan. Näyttääkin siltä, että Hattulan kunta ei voi enää erikseen ottaa kantaa tuulivoiman siirtolinjaan. Niinpä tuleva valtuuston tuulivoimapäätös on samalla päätös siitä, salliiko Hattulan kunta Hämeen härkätien suojellun maiseman turmelun.

Lokakuun 3. päivänä 2025, Myrsky Energia kuulutti, että se aloittaa lunastuslain mukaiset maastotutkimukset Niinimäkeen suunnitelluista tuulivoimaloista SVE3-linjauksen mukaisesti.

Voimajohdon jatkosuunnittelu aloitettiin ilmajohtona uuteen maastokäytävään, jonka linjaus mukailee suurelta osin Hämeen härkätien maisemaa. Voimajohdon kokonaispituus on noin 13,2 km. Johtoalueen leveys on yhteensä 46 metriä.

Lisäksi hanketoimija ilmoitti aloittavansa johtoalueen maanomistajien kanssa neuvottelut johtoalueen ns. ennakkohaltuunotosta. Siinä Myrsky Energia lupaa ylimääräisen korvauksen niille maanomistajille, jotka allekirjoittavat sopimuksen 15.12.2025 mennessä. Jos maanomistaja ei allekirjoita sopimusta, hän joutuu tyytymään lakisääteiseen lunastuskorvaukseen. Dokumenteissa annetaan virheellisesti käsitys, että tuulivoimalat on jo päätetty rakentaa.

Kuka on tehnyt linjauspäätöksen?
Miksi linjaus poikkeaa YVA-selvityksen tuloksista ja suosituksista?
Miksi suositeltu maakaapelointi oli hylätty?
Miksi kunta ei ollut päätöksessä ollenkaan osallisena?

Kuulutus tuli yllätyksenä niin suurelle yleisölle, maanomistajille kuin myös kunnalle itselleen. Heräsi monta kysymystä. Kuka on tehnyt linjauspäätöksen? Miksi linjaus poikkeaa YVA-selvityksen tuloksista ja suosituksista? Miksi suositeltu maakaapelointi oli hylätty? Ja miksi kunta ei ollut päätöksessä ollenkaan osallisena?

Siirtolinja muuttaisi radikaalisti suojeltua hämeen härkätien maisemaa

Hämeen härkätie on merkitty maakuntakaavaan valtakunnallisesti tärkeänä maisema-alueena. Lisäksi se on merkitty maakunnallisesti tärkeäksi maisema-alueeksi edellistä laajemmalta alueelta.

Suunniteltu siirtolinja on merkitty alla olevaan Museoviraston karttaan punaisella viivalla. Reitti mukailee Hämeen härkätietä koko matkalta ja ylittää sen kaksi kertaa. Ilmajohto sijoittuu suojellulle maisema-alueelle noin 50-60% koko pituudestaan.

Kuva: SVE3 siirtolinja Museoviraston kartalla. Kulkee 50-60%:sesti suojellulla alueella.

On selvää, että massiivinen 110 kV ilmajohto muuttaisi Hämeen härkätien maisemaa merkittävästi. Hattulan kunnan osuus härkätiestä pilaantuisi käytännössä kokonaan.

Mitä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) kertoi

YVA on Myrskyn maksaman konsultin tekemä ympäristövaikutusten arviointi -selvitys, ja perusteltu päätelmä on yhteysviranomaisen (ELY-keskus) arvio raportista ja lausunto siitä, mitä sen pohjalta pitää tehdä. YVA-selvityksestä annetuissa lausunnoissa useat viranomaiset ja mielipiteen antajat pitivät maakaapelointia parhaana vaihtoehtona.

Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki esittää selvästi kantanaan, että sähkönsiirto tulee toteuttaa maakaapelina: “Hämeenlinnan kaupunki esittää kantanaan, että sähkönsiirto tulisi reittivaihtoehdoista riippumatta ensisijaisesti toteuttaa maakaapelina”.  Kaupunki perustelee kantaansa mm. seuraavasti: ”erityisesti tilanteissa, joissa uusi johto ei sijoitu olemassa olevaan johtokäytävään tai maakaapelointi aiheuttaa ilmajohtoa vähäisemmät rajoitteet muulle maankäytölle tai kun vaikutukset puustoon, maisemaan ja maaperään ovat ilmajohtoa vähäisemmät.

Yhteysviranomainen toteaa perustellussa päätelmässään seuraavaa: “Arviointimenettelyssä ilmenneiden seikkojen perusteella maakaapelina toteutettava sähkönsiirtoreitti SVE2 on luonnonsuojelualueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta soveltuvin jatkosuunnitteluun”.

Raportissa otetaan kantaa myös maisemavaikutuksiin. Myrskyn valitseman reitin todetaan olevan vaikutuksiltaan sekä alueen herkkyyden että muutoksen suuruuden osalta suuri.

Kuva: Niinimäen tuulivoimaloiden sähkönsiirron maisemavaikutukset (YVA-raportti)

Perustellussa päätelmässä todetaan myös: ”Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä vähentämään kielteisiä maisemavaikutuksia.”  Myrsky Energian tekemä SVE3-valinta ei pyri vähentämään vaan maksimoimaan kielteiset maisemavaikutukset.

Miksi Myrsky valitsi Hämeen härkätien maisemaa tuhoavan reitin?

Myrsky Energia valitsi itse muita kuulematta jatkosuunnitteluun reitin, joka kulkee Hämeenlinnan suuntaan ja joka noudattelee täydellisesti valtakunnallisesti arvokkaan Hämeen härkätien maisema-alueen reittiä.

Valtuustoseminaarissa Myrsky Energia perusteli ilmajohtovalintaa teknistaloudellisilla syillä. Syinä kerrottiin mm.:

  • Maakaapelointi on neljästä viiteen kertaa kalliimpaa kuin ilmajohto.
  • Valinta oli teknistaloudellinen valinta, jossa painopiste oli taloudessa.
  • Maakaapeleissa on enemmän hukkahäviötä eli sähköä häviää lämmöksi maan sisään.
  • Teknisesti ei ole olemassa kustannustehokkaita ja vähähäviöisiä ratkaisuja näin pitkille korkeajännitelinjoille.
  • Ilmajohtoja käytetään tyypillisesti, jos ei ole tilanahtausongelmia.
  • Linnustovaikutuksia ilmajohtoon voidaan lieventää asentamalla johtoihin huomiopalluroita.

Vaikka Myrsky Energia piti maakaapelointia epäkäytännöllisenä, he myönsivät suoraan, että 110 kV maakaapeleita on mahdollista rakentaa. Myrsky Energia huomautti myös, että teollinen sähköntuotanto aiheuttaa aina ympäristövaikutuksia.

Mitä Hattulan kunta on tehnyt ja mitä se olisi pitänyt tehdä?

Hattulan kunta ei ole ottanut siirtolinjoihin prosessin aikana minkäänlaista kantaa. Edes YVA-kannanotossaan kunta ei anna erillistä kantaa siihen, tulisiko sähkönsiirto toteuttaa maakaapelilla vai ilmajohdolla.

Tilanne on aika erikoinen, sillä kunnalla on monia vastuita, joita se ei voi välttää. Vaikka teknisesti tuulivoimayleiskaava kattaa vain hankealueen, kunnan vastuu ulottuu kaavaa laatiessaan kaikkeen sellaiseen ympäröivään infrastruktuuriin, joka tekee kaavasta toteuttamiskelpoisen.  Tämä kattaa tiet, siirtolinjat, maakuntakaavan toteutumisen ja yhteistoiminnan kaavoituksen vaikuttamiin ympäristökuntiin.

Hattulassa ei ole kuitenkaan päätetty yhdestäkään periaatteesta, vaikka sellaisten päätösten tarve on tuotu esille jo vuoden 2024 aikana.

Monet muut kunnat ovat taklanneet tätä tilannetta päättämällä ennen tuulivoimakaavoitukseen ryhtymistä tuulivoiman periaatteista. Periaatteiden määrittämisen ideana on ohjeistaa hankekehittäjää kunnan toivomiin ratkaisuihin. Hattulassa ei ole kuitenkaan päätetty yhdestäkään periaatteesta, vaikka sellaisten päätösten tarve on tuotu esille jo vuoden 2024 aikana.

Vaikka Hattulan kunnan Myrsky Energian kanssa tekemä sopimus on kunnan kannalta hyvä, siinä on yksi iso puute. Se kattaa vain kaavoituksen hankealueella. Se ei siis kata siirtojohtoja eikä mitään muitakaan ympäristövaikutuksia. Tämä herättääkin kaksi kysymystä: Miten Hattulan kunta voi ohjata Myrskyn henkilöitä tai konsultteja, jos sopimus kattaa vain kaavoitusalueen? Ja millä mandaatilla Myrsky Energia tekee siirtolinjoihin liittyviä tehtäviä tai ennakkohaltuunottosopimuksia, jos heillä ei ole mitään sopimusta asiasta kunnan kanssa?

Ongelmaa kuvaa myös alla esitetty, yleisötilaisuuksissakin käytetty YVA- ja kaavoitusprosessi. Siinä ei kuvata ollenkaan, mikä on siirtolinjojen päätöksentekoprosessi.

Kuva: Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja kaavoitusprosessi

Museoviraston kannanotto

Museovirasto huomauttaa, että Härkätien suojellut maisemat ovat osa lainvoimaista maakuntakaavaa ja että lunastusta ohjaa lunastuslupalaki.  Sen 4 §:ssä säädetään seuraavasti:

4 § Sähköjohdon ja siirtoputken rakentaminen
Sähköjohto ja siirtoputki on rakennettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla siten, että ympäristölle ja alueiden käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakentamisesta ei saa aiheutua kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä.
….
Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, sähköjohdon tai siirtoputken rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä voimassa olevassa kaavassa osoitettuun tarkoitukseen.

Voisi kuvitella, että jo lakikin ohjaisi käyttämään samoja ratkaisuja kuin hankekehittäjän konsulttien tekemä YVA-selvitys ja yhteysviranomaisen antama perusteltu päätelmä edellyttävät.

Kunta päättää hankkeesta kokonaisuutena

Hattulan kunta on asettanut passiivisuudellaan maanomistajat kiusalliseen tilanteeseen. Myrsky Energia lähestyy heitä yksityisenä yrityksenä vailla kunnan päätöksiä vaatien sitoutumaan maakuntakaavan ja perustellun päätelmän suositusten vastaisiin sopimuksiin.

Hyvä kysymys on, toimiiko Myrsky Energia oikein luomalla kiristämisen ilmapiirin? Ja onko oikein, että Hattulan kunta katsoo vieressä ottamatta mitenkään kantaa asiaan tai puolustamatta mitenkään kuntalaisten oikeuksia?

Myrsky vie ja kunta vikisee. Onneksi kunta on nyt huomannut tilanteen ja todennut ratkaisuksi, että kunta (valtuusto) päättää hankkeesta kokonaisuutena. Tuulivoimapäätös on siis samalla kansallismaisemapäätös!

..

Tutustu Maanmittauslaitoksen julkaisuun, jossa kuvataan voimalinjojen johtoalueiden lunastusprosessi.

Tutustu myös Hattulan kunnan ja Myrsky Energian väliseen kaavoitussopimukseen.

Kirkkaita pakkaspäiviä kaikille!

Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva


Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:

Luontoylänkö 2030 -hanke alkaa. Se kattaa myös Etelä-Hattulan alueen.

Vaihemaakuntakaava: Tuulivoiman hyödyt hukassa ja kannattajat harvassa.

Tuulivoimalan ympäristövaikutuksilta on mahdoton välttyä

2 vastausta artikkeliin “Tuulivoimapäätös on myös kansallismaisemapäätös

Jätä kommentti Leena Nummelin Peruuta vastaus