Tuulivoimassa on paljon asioita, joita ihmiset ei tiedä ja joista hankkeita kehittävät tahot eivät halua puhua. Kokosimme muutaman kirjeeksi Hattulan kunnanvaltuutetuille. Tiesitkö sinä nämä 12 faktaa jo ennakkoon?
Arvon valtuutetut,
Kun tieto tuulivoimalan rakentamisesta lähituntumaan osuu omalle kohdalle, tulee tarve tutustua aiheeseen tarkemmin. Se tarkoittaa tuhansia sivuja uutisointeja, tutkimuksia, YVA-selostusta, ihmisten kertomuksia ja tuulivoimayhtiön markkinointimateriaalia. Tähän kirjeeseen olemme koonneet teille tästä aineistosta kaksitoista faktaa, joita ette ehkä ole tienneet.
Faktat ovat karua luettavaa. Ne muistuttavat kuitenkin niistä asioista, joista tuulivoiman hankekehittäjät eivät halua puhua. Teille ne toivottavasti kertovat, että tuulivoima on muutakin kuin sähkön hintaa kuluttajille ja kiinteistöveroa kunnalle. Toivottavasti jaksatte tutustua.
Kuva: Mutkalammin teollisuusalueella Pohjois-Pohjanmaalla on 69 tuulivoimalaa, joiden pyyhkäisykorkeus on 220 metriä. https://mutkalampi.fi/
Tuulivoimakenttien rakentaminen on Suomen historian suurimpia maisemaan ja ympäristöön vaikuttavia toimia. Maisemat muuttuvat teollisuusalueiksi. Niinimäessä tuulivoimaloiden korkeus olisi 270–300 metriä.
1 Tuulivoimaloiden maapinta-alan ja kiviaineksen tarve on valtava
Hattulan Niinimäen YVA-selostuksesta poimien voi laskea, että yksi voimala vaatii noin 11 hehtaaria maata. Voimala-alue on 2–3 hehtaaria. Uusia tai perusparannettavia teitä on 11,6–21,1 kilometriä, joissa tien ajouran pitää olla vähintään 5 metriä leveä ja vapaaksi raivattava aukko 15–70 metriä, jotta pitkät, leveät ja korkeat osat voidaan kuljettaa rakentamiskohteeseen ja viereen saadaan asennettua kaapeliurat. Kolmen sähkönsiirtolinjan vaihtoehdot ovat 12,7–16,2 kilometriä ja johtoaukean alue 20,2–74,9 hehtaaria.
Rakennuspaikkaa, teitä ja kaapeliuria varten tarvitaan suuri määrä kiviainesta. Niinimäessä tarvearvio on 166000–130000 kuutiota. Tyypillisesti louhos perustetaan rakennusalueen läheisyyteen. Louhoksen perustamista ei käsitellä YVA-menettelyssä, joten sen osalta ei ympäristövaikutusten arviointia tehdä.
Kuva: Yhden tuulivoimalarakennuksen vaatima alue on 2–3 hehtaaria. Se on murto-osa tuulivoimalan tarvitsemasta kokonaismaapinta-alasta. Kuvan lähde: https://www.epvtuulivoima.fi/uutiset/vakava-tyotapaturma-epv-tuulivoiman-rakenteilla-olevan-norrskogenin-tuulivoimapuiston-tyomaalla-yksi-henkilo-on-loukkaantunut-vakavasti/
Kuva: Lavan kuljetus edellyttää teiden leventämistä, maan täyttöä ja puiden poistoa jopa 70 metriin saakka. Kuvan lapa on 80 metriä, kun Niinimäkeen on suunnitteilla 100-metrisiä. Hämeen Härkätiehen kohdistuisi merkittäviä muutoksia. Kuvan lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/80-metrisia-lapoja-90-tonnisia-tornilohkoja-ja-15-miljoonan-nosturi-kuvat-nayttavat-millaista-on-kuljettaa-ja-rakentaa-tuulivoimala-suomeen/6cd9c4d4-6d19-437a-8ab4-9a5b0a00cfb5
Kuva: Voimalan rungon kuljetusta Humppilan ja Urjalan rajalle nousevaan turbiiniin.
Kuva: Lestijärven tuulivoimala-alueen louhos, josta otettiin liki 1,5 miljoonaa tonnia kiviainesta voimala- ja tieperustuksiin, kaapeliuriin sekä nostoalueisiin.
Kuvan lähde: https://europorssi.com/fi/louhinta-kaanta-teki-lestijarven-tuulipuistossa-ennatysvuoden-sandvikin-kalustolla/
2 Tuulivoimalarakennuksesta suurin osa on maan alla
Perustus muodostaa tuulivoimalarakennuksesta suurimman osan, noin 70 %. Näkyvillä on siis vain 30 % laitoksesta. Perustus on noin 30 metriä leveä ja yli 5 metriä syvä. Niinimäessä yhtä voimalaa kohden perustuksiin arvioidaan tarvittavan betonia 800–1100 kuutiota eli 100–140 betoniautokuormallista. Jokaisen jalusmonttuun upotetaan harjaterästä noin 100–140 tonnia. Lisäksi perustuksiin upotetaan voimalan tarvitsemat sähköjohdot ja muuta tekniikkaa.
Perustus mikrosäröilee tuulivoimalan liikkeen ja tärinän vaikutuksesta, joten perustusta ei voida käyttää uudelleen. Suomessa perustuksia ei tarvitse (toistaiseksi) purkaa. Aikaa myöten mm. teräs ruostuu ja valuu maaperään. Perustusten ympäristövaikutuksia ei arvioida riittävästi. Kun voimalat rakennetaan pohjavesialueiden ja vesistöjen välittömään läheisyyteen tai pohjavesien valuma-alueille, kuten Etelä-Hattulassa on suunnitteilla, riskinä on pohjavesien ja vesistöjen saastuminen.
Kuva: Maatuulivoimalan betoni-teräsperustus vie jopa 4500 kuutiometriä betonia. Kuvan lähde: https://www.sttinfo.fi/tiedote/69971540/tuulivoimalan-perustusten-ratkaisematon-ongelma?publisherId=69819944&lang=fi
3 Voimaloiden myötä hiljaisten alueiden hiljaisuus menetetään
Teollisuusrakennus on erittäin meluisa verrattuna moneen muuhun teollisuudenalaan. Konehuonetta ei ole äänieristetty. Turbiinin lähtömelu on noin 110 desibeliä noin 200 metrin korkeudessa. Kun tuulivoimalat perustuvat lentokonetekniikkaan, lähiasukkaat kuvaavat ääntä suihkukoneen tai hävittäjälentokoneen kaltaiseksi. Koneiston ja vaihteistojen ääniä asukkaat kuvaavat betonimyllyssä pyörivien kivien kolinaksi. Tuulivoimalan lapa tuottaa humahtavan äänen siinä kohtaa, kun se ohittaa tuulivoimalan tornin, eli noin sekunnin välein.
”Se on sellainen vonkuna”. Ääni on sitä kovempi, mitä nopeammin lavat pyörivät ja mitä lähempänä voimalat ovat toisiaan. Lisäksi ääni voimistuu lapojen jäätäessä, likaantuessa ja kuluessa. Lavoista tuleva ääni on kapeakaistaista, impulssimaista ja sykkivää. Se sisältää myös matalataajuuksista infraääntä, jota ihminen ei kuule mutta joka värähtelee ihmisen soluissa ja sydämessä. Edellä mainittuja tekijöitä ei mittaustekniikassa tai voimaloiden sijoittelussa oteta huomioon.
”Ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista tehdä tuulivoimaloita, jotka tuottaisivat vähemmän melua”
Tuulivoimateollisuus on ollut täysin tietoinen alusta asti infraäänen ja matalataajuisen melun aiheuttamista ongelmista. Sen osoittaa mm. Vestaksen toimitusjohtajan Ditlev Engelin 29.7.2011 päivätty kirje, joka on osoitettu Tanskan ympäristöministerille. Kirjeessä myönnetään se tosiasia, että tuulivoimalat tuottavat matalataajuista ääntä ja että ”ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista tehdä tuulivoimaloita, jotka tuottaisivat vähemmän melua”. Mahdollista se ei ole vieläkään viisitoista vuotta myöhemmin. Samaan aikaan voimaloiden koko on moninkertaistunut.
4 Käytössä oleva melumallinnusohje on virheellinen ja puutteellinen
Tutkijat ovat Suomessa jo yli kymmenen vuoden ajan esittäneet huolenaiheensa tuulivoimamelun, infraäänen ja matalataajuisten äänien mittausteknisistä virheistä. Vuoden 2014 melumallinnusohjeen laatijat huomasivat heti ohjeeseen jääneet olennaiset puutteet ja ovat useaan otteeseen pyytäneet korjaamaan ne, mutta näin ei ole tehty.
Ympäristöministeriön nyt käytössä oleva ohje perustuu siis asiantuntijoidenkin mielestä virheelliseksi todettuun aineistoon. Tällä aineistolla tuulivoimayhtiöt tekevät kuitenkin kaavoitusta varten laskennallisen melumallinnuksen, jonka mukaan määritellään melun raja-arvot alittava etäisyys tuulivoimaloista asutukseen. Tuuliyhtiöt perustelevat noudattavansa viranomaisten ohjetta, joten meluongelma ei heidän mukaansa ole mahdollinen.
Melumallinnusohjeen puutteet, voimalamelun häiritsevyys ja voimaloiden sijoittuminen liian lähelle toisiaan ja asuntoja ovat syynä siihen, että asukkaat kärsivät meluhaitoista. Haittojen torjumiseksi käydään pitkiä, kuormittavia ja asukkaille kalliita oikeustaistoja, jotka ovat kestäneet jopa kymmenen vuotta. Kun lopulta oikeuden päätöksellä tuuliyhtiö on velvoitettu mittaamaan melua, mittauksesta vastaa tuuliyhtiö itse eikä mittauksia valvota. Etäkäyttöisen tornin yläosaa voidaan kääntää ja lapakulmia säätää, millä on vaikutuksia melun syntymiseen.
Asukkaat ovat olleet tyytymättömiä mittaustuloksiin. Kun voimaloiden koot ja tehot ovat melumallinnuksen laatimisen ajoilta kasvaneet, myös ongelmat ovat lisääntyneet. Ranskassa ja Irlannissa tuuliyhtiöitä on oikeuden päätöksillä velvoitettu maksamaan korvauksia aiheuttamistaan melu- ja välkehaitoista. Suomessa korvauspäätöksiä ei ole vielä tehty. Melun torjunnasta säädetään mm. terveydensuojelulaissa, ympäristönsuojelulaissa ja työturvallisuuslaissa. Toki mikään korvaus ei tuo menetettyä hiljaisuutta takaisin.
Kuva: Kuvassa pienet voimalat, Hattulassa siivenkärjet ulottuisivat jo 300 metriin. Kuvan lähde: Katso kartasta, mitkä kunnat ovat rajoittaneet tuulivoiman rakentamista Suomessa | Talous | Yle
5 Tuulivoimamelun terveysvaikutusten tutkimusmenetelmät vaihtelevat
Tuulivoimamelun terveysvaikutusten tutkimusmenetelmät vaihtelevat ja siten myös tulokset eroavat toisistaan. Useimpien tutkimusten mukaan tuulivoimamelu aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja muodostaa uuden kansanterveydellisen uhkan.
Saksassa lääkärit esittivät jo vuonna 2019 huolenaiheensa siitä, että kaikki lääkärit eivät ole tietoisia sairauksien syy-yhteydestä tekniseen infraääneen. Listattu on mm. unihäiriöitä, korvavaivoja, päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, sydänoireita, verenpaineen epätasapainoa, aivoverenvuotoja – ja infarkteja, ihotuntemuksia, hengityselinoireita, keskittymisen hankaluutta ja mielialan muutoksia, kuten ärtymystä, kiivastumista ja masennusta.
Osa ihmisistä ja perheistä onkin uutisoinut joutuneensa muuttamaan pois kodeistaan sietämättömän olon ja sairastumisen vuoksi. Sitä ei ole todennettu, miksi osa sairastuu ja osa ei.
6 Melu, infraääni ja maatärinä sairastuttavat ihmisiä eniten
Tutkimukset osoittavat, että melu, infraääni ja maatärinä sairastuttavat ihmisiä eniten 15 kilometrin etäisyydelle asti voimaloista. Mittaukset eri puolilla Suomea vuonna 2019 osoittivat, että tuulivoimaloiden infraääni on mitattavissa 40–60 kilometrin etäisyydellä voimaloista yli puolena mittauspäivistä tai jopa päivittäin. Tämä vahvistaa, että infraäänisyke kulkee kymmeniä kilometrejä, joten jatkuvalle infraäänisykkeelle altistuvan väestön osuus kasvaa jokaisen voimalan myötä.
Mariana Alves-Pereira:
”En henkilökohtaisesti asuisi 20 km lähempänä voimalaa.”
Vaikeimmat tapaukset ovat osoittaneet, että välimatkaa täytyy olla jopa 40 km asuinpaikan ja lähimmän tuulivoimalan välillä, jotta infraäänelle sekä muille tuulivoimalan tuottamille terveyshaitoille herkistynyt ihminen kykenee elämään siedettävästi. Tutkimusten aikaan voimalat olivat huomattavasti pienempiä. Maailman johtava infraääniasiantuntija Mariana Alves-Pereira toteaa, että hän ei henkilökohtaisesti asuisi 20 km lähempänä voimalaa.
Voimaloiden tehon ja pyyhkäisykorkeuden kasvaessa on väistämätöntä, että infraäänimelupäästöstä on tullut vakavasti otettava terveyshaittojen aiheuttaja lähiasukkaille. Hattulaan suunnitelluista jättivoimaloista ei ole kokemuksia tai tutkimuksia, ja ne on tarkoitus kaavoittaa 1,5 kilometrin päähän asutuksesta.
7 Myrkyllistä mikromuovia leviää luontoon
Tuulivoimaloiden lavat kuluvat ja rispaantuvat. Suomessa ankarat sääolot vielä voimistavat ja nopeuttavat eroosiota. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että lapojen kulumisesta tulee luontoon myrkyllisiä päästöjä, mm. bisfenoli A:ta, PFAS-yhdisteitä ja lasikuitua. Siitä, kuinka paljon, ollaan eri mieltä.
Bisfenoli A on hormonihäirikkö, jonka käyttöä on rajoitettu esim. muovituotteissa sen vaarallisuuden vuoksi. Se matkii estrogeenia ja vaikuttaa lisääntymiseen, hedelmällisyyteen ja immuunijärjestelmään. Altistuminen tapahtuu pääasiassa ruoan mutta myös ihon kautta. Ympäristölle, eläimille ja ihmisille lapajäte tuottaa merkittävän terveysriskin.
PFAS-yhdisteet ovat tuhansien kemikaalien ryhmä, joita kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi, koska ne eivät hajoa luonnossa lähes lainkaan. Niitä käytetään niiden vettä, rasvaa ja likaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi. Niiden on todettu vaikuttavan haitallisesti muun muassa immuunijärjestelmään, maksaan ja sikiön kehitykseen sekä lisäävän tiettyjen syöpien riskiä.
Teollisuudenalalla lapojen kuluminen on tunnistettu vakava ongelma. Kannattavuus heikkenee, tuotanto laskee ja huoltokulut kasvavat.
Kuva: 4 MW:n tuulivoimalan lapa painaa 15 700 kg. Lapaa kohden painonpudotus on 60 kg vuodessa. Tuulivoimalaa kohden tämä on 180 kg hiukkasia vuodessa.
8 Voimaloissa ja muuntajissa on tonneittain öljyä
Voimaloissa ja muuntajissa on tonneittain öljyä, mitä voimalakoneisto ja sähköasemat tarvitsevat toimiakseen. Esimerkiksi voimalamuuntajissa on öljyä noin 2–3 tonnia/voimala. Tuulivoimakentän sähköaseman muuntajissa arvioidaan olevan öljyä noin 20–25 tonnia.
Vikaantuessa ja voimalapaloissa öljy on vakava ympäristöriski. Voimalaonnettomuudet ovat todellinen uhka mm. pohjavesille. Hattulassa voimalat on tarkoitus rakentaa pohjaveden valuma-alueen päälle ja pohjavesialueen läheisyyteen.
Kuva: Ruotsissa onnettomuuden yhteydessä maastoon levisi 1 000 litraa vaihteistoöljyä, 250 litraa hydrauliikkaöljyä ja noin 600 litraa glykoliseosta. Kuvan lähde: https://shk.se/download/18.2d6f089b18faca29dc819f7a/1698926730927/RO2017_01-Slutrapport-Lemnhult.pdf
Kuva voimalapalosta, jota ei voi sammuttaa, koska kalustoa ei ole. Voimalan annetaan palaa loppuun. Kuivaan ja tuuliseen aikaan riskit hallitsemattomaan metsäpaloon ovat merkittävät.
9 Voimala-alueella liikkuminen on vaarallista ja omalla vastuulla
Voimala-alueen ympärille määritellään suojavyöhyke jäävaaran ja onnettomuusriskien varalle. Eräs tuulivoimayhtiö kirjoitti maanomistajille lähettämässään joulutervehdyskirjeessä: ”Talven tullen haluamme muistuttaa, että talvella jäänheiton riski on olemassa noin 500 metrin etäisyydellä voimalasta. Huomioittehan tämän liikkuessanne tuulipuiston alueella. Joulukuusta hakiessa tai muutoin alueella liikkuessa suosittelemme kypärän käyttöä”.
Suuret yli 200 metriin ulottuvat voimalat voivat lennättää lavoista irtoavaa jäätä jopa yli 800 metrin päähän. 300 metrin korkeuteen ulottuvasta voimalasta ei ole tietoa. Kun voimaloiden etäisyys toisistaan on noin 700-800 metriä, ei turvallista liikkumisalaa voimaloiden välille juuri jää. Hattulan Niinimäen alueella ei olisi talvisin turvallista liikkua.
Kuva: Tuulivoimaloiden ympärille on määritelty ”riittävä” varoalue. Kyltissä varoitettaneen melusta, jäänheitosta/-putoamisesta, sydämentahdistimen käytöstä ja ukonilmasta tai sähköiskun vaarasta.
10 Tuulivoimala aiheuttaa sähkömagneettisille laitteille häiriöitä
Tuulivoimala aiheuttaa sähkömagneettisille laitteille häiriöitä. Uutisointia onkin siitä, miten lähiasukkaiden television katselu tai netin käyttö on hankaloitunut tai estynyt. Viranomaisten vaaraviestit eivät tule perille.
Tuulivoimala-alueelle johtavien teiden kylteissä on yhtenä varoituskuvana sydämentahdistin. Tuulivoimaloiden vaikutuksia sydämentahdistimen tai muita elintoimintoja säätelevien laitteiden käyttäjiin ei löytynyt tutkimuksia, mutta ihmiset ovat kertoneet sydänoireistaan ja tahdistimen seurannassa ilmenneistä häiriötiedoista itse laitteessa.
11 Jokainen tuulivoimakenttä tuo alueelleen valosaasteen
Jokainen tuulivoimakenttä tuo alueelleen valosaasteen, joka on jo nyt maailman laajimmalle levinnein ympäristökuormitus. Tuulivoimaloiden torniin on sijoitettava pakollisena lentoestovalot, jotka varoittavat lähestyviä ilma-aluksia korkeasta rakennuksesta.
Valot näkyvät kauas. Traficomin ohjeistus mahdollistaa erilaiset valot sekä esimerkiksi niiden muuttamisen yöllä vähemmän silmään pistäväksi punaiseksi valoksi. Yöaikaan on myös mahdollista valita jatkuvasti palava tai vilkkuva valo. Lentoliikenteen kannalta on kuitenkin oleellista, että vilkkuvat valot vilkkuvat yhtäaikaisesti.
Tutkimusten mukaan keinovalo vaikuttaa niin ihmisiin, eläimiin kuin kasveihinkin sotkien niiden vuorokausirytmiä. Eläinten suunnistaminen, suojautuminen ja ravinnonhaku vaikeutuu. Lisäksi tuulivoimaloista aiheutuu välkevaikutuksia ja vilkkumista, kun pyörivät lavat osuvat auringon tai kuun valon eteen.
Voimaloiden valosaasteen vaikutuksista terveyteen ei löydy tutkimuksia. Kun migreeni ja epileptiset kohtaukset voivat syntyä valon vilkkumisesta, on varsin todennäköistä, että tuulivoimalat voivat laukaista oireet.
Kuva: Tuulivoimalan pakollinen lentoestovalo voi olla jatkuva punainen tai vilkkuva valkoinen. Ne näkyvät kauas ja muuttavat maaseudun valottoman maiseman kaupunkimaiseksi. Kuvan lähde: https://pelastetaansuomenluonto.fi/ajankohtaista/melu-ja-valkevaikutukset-ja-terveys/tuulivoiman-melumallinnukset-ja-saarijarven-soidinmaen-tuulivoimaloiden-meluongelmat-jarviradio-30-1-2023/
12 Monet eläimet kaikkoavat tuulivoimaloiden ympäriltä
Lintujen törmäyskuolleisuus on tunnetumpi riski kuin eläinten pakeneminen tuulivoimakentiltä. Ruotsissa tehdyissä kokeissa havaittiin, että vain reilu neljännes raadoista säilyi viikon ajan maastossa löydettävissä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kansainvälisen koostejulkaisun (2023, mukana 22 maata) mukaan tuulivoimaloiden alueelta kauemmaksi viiden kilometrin päähän siirtyi 63 % linnuista, 72 % lepakoista ja 67 % maanisäkkäistä. Vaikuttavina tekijöinä ovat melun ja valon muutokset sekä ekosysteemien pirstoutuminen, kun alueelle raivataan leveitä voimala-, tie- ja sähkölinja-alueita.
Pakeneminen lajityypillisiltä alueilta heikentää eläinten elinmahdollisuuksia. Sitä, miksi pieni osa jää alueelle, ei tunneta. Tuotanto- ja kotieläinten omistajat ovat kertoneet käyttäytymisen häiriöistä voimaloiden käynnistymisen jälkeen. Tutkittuja vaikutuksia ovat mm. poikastuoton väheneminen ja sikiövauriot.
Kuva: Tuulivoimalan uhreista yksi. Tutkimuksen mukaan 75 % petolinnuista häviää tuulivoimaloiden alueilta. Kuvan lähde: https://www.kaleva.fi/kahtia-repeytynyt-merikotka-loytyi-ajoksesta-tutki/5588929
Toivomme, että talven ulkoilulenkeillä miettisit, miten luonto ja ympäristömme muuttuisi, jos Hattulaan rakennettaisiin tuulivoimaloita. Onko näillä tässä kirjeessä esitetyillä asioilla mitään väliä?
Hiljaisuutta, valoisuutta ja luonnon rauhaa kaikille!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeisiimme:
Tuulentuoma 
Tuulivoimala tulisi noin 2 km päähän kylästämme, johon olemme kaikki muuttaneet rauhan vuoksi. Itselläni koiria ja kasvatustyötä, naapurissa hevosia, toisella naapurilla lehmiä jne. miten nämä tuulimyllyt vaikuttavat eläimiin? Huonosti, samoin kuin ihmisiin. En halua tuulimyllyjä.
TykkääTykkää
Kartoitetuilla hiljaisilla alueilla pyyhitään nykyään p……ä. Myöskään valtakunnallisesti tunnustetuilla, kartoitetuilla maisema-alueilla ei ole mitään virkaa kun tuulivoimaa pystytetään. Kylän maisemaa hallitsee näkymä, pellon takana metsä, metsän takana voimalat (runko 168 m, lavat 137 m, 4,5 MW x 12 kpl).
Infraäänen mainitsemalla sinut leimataan hulluksi. Valtion tilaama VTT:n tutkimus aiheesta toteutettiin pääosin oppilastyönä ja asiasta mitään ymmärtämättä. Mm. väärä dB asteikko käytössä. Nauhoitettiin voimalan vieressä tuulivoimalan ääntä ja soitettiin laboratoriossa kuulokkeilla koehenkilöille ääntä, jota ei voi korvalla kuulla! Kysymys koehenkilölle, miltä tuntuu? !!! Tutkimusraportin lopusta löytyykin lause mikä ”unohdetaan” aina kun asiasta puhutaan. ”Tutkimuksen vajavaisuudesta johtuen infraäänen vaikutusta ei voitu todentaa…”
Naapurikunnasta joutui perhe muuttamaan uudesta, vähän sivummalle rakennetusta uudesta hirsitalosta kun tuulivoimaa rakennettiin viereen (Jäniskeidas). Maine meni ja perheen talous kuralle, muuttivat toiselle paikkakunnalle. Koko perheen oireet helpottivat kun eivät yöpyneet kotonaan.
Mariana Alves-Pereiran luento käytiin kuulemassa, oli vakuuttava esitys. Yleisesti leimattiin perussuomalaisten vaalikiertueeksi kun Putkonen mainosti, ehkä hieman kärjistetysti, räjähtäviä lepakoita.
Keväisiä terveisiä Peittoonkorven vierestä.
P.S. lapojen kierrokset pystyy laskemaan kuuden kilometrin päästä.
TykkääTykkää