Tervaa ja höyheniä Wetterillä — Hämeenlinnan yleisötilaisuus Isosaaren tuulivoimalasta

Hämeenlinnan kaupunki järjesti Wetterillä 3. joulukuuta yleisötilaisuuden aiheena tuulivoima ja Hämeenlinnan Isosaaren voimalaitos. Paikalla auditoriossa oli noin 60 ihmistä ja Teams-ikkunassa luku vaihteli 40:n molemmin puolin tilaisuuden aikana — yhteensä siis noin sata henkeä. Hämeen Sanomat uutisoi tilaisuudesta näyttävästi kahdella kirjoituksella sekä digissä, että paperilehden koko pääkirjoitusaukeman laajuudelta, jolla Joe Bidenin munauskin näin jäi sivuosaan.

Tilaisuudessa pitämässään asukkaiden esityksessä Jori Kanerva vertasi Suomen tuulivoimarakentamisbuumia villiin länteen. Vertaus onkin osuva. Siitä huolimatta, että tuulivoima on raskasta korkean teknologian ja valtavan mittakaavan teollisuutta, Suomessa ei ole sille erityistä lainsäädäntöä. Esimerkiksi mitään turvaetäisyyksiä asutuksiin 300-metrisille myllyille ei ole. Koko toimialan sääntely perustuukin vain yleiseen lainsäädäntöön, kuten ympäristönsuojelulakiin, luonnonsuojelulakiin sekä meluntorjuntalain vuoden 2015 pienempien voimaloiden aikaan annettuun lisäasetukseen. Yleislaeilla on vaikea ohjata jättimäisten teollisuuslaitosten erityisongelmia. Ja ikäänkuin tämä ei riittäisi, Euroopan komissio ja viimeisimmät Suomen hallitukset ovat jaelleet kilvan vapaalippuja ja ohituskaistoja ”vihreälle siirtymälle”: Metsän ennallistaminen ei koske Suomeen suunnitellun tuulivoiman n. 100 000 hehtaarin avohakkuutarvetta (artikla 6) ja suojeltujen lajien yksilöiden tappaminen ei pian ole tahallista niille (70 §). Nyt ehdotetaan jo voimaloiden kaavoittamistarpeestakin luopumista. 350m korkeita teollisuuslaitoksia saa siis ehkä pian rakentaa pelkällä rakennusluvalla tai poikkeusluvalla naapuriisi. Villin lännen meininkiähän tällainen on.

Tilaisuus kulki varsin suoraviivaisesti. Sen kahdesta tunnista reilu ensimmäinen puolisko kuunneltiin ELY-keskuksen, kaupungin, ja hankeyhtiön esityksiä. Loput kahdesta tunnista käytettiin asukkaiden esityksiin ja kysymyksiin. ELY:n asiantuntija Kirsi Lehtinen teki parhaansa perustellakseen visaista kysymystä, miksi ELY ei näe merkittävää ympäristövaikutusta 270m korkeasta teollisuuslaitoksesta, joka sijaitsee 100m päässä Natura-alueesta ja kilometrin päässä valtakunnallisesti tärkeästä maisema-alueesta. Kaupungin maankäyttöjohtaja Jari Mettälä esitteli kaavoitusprosessin ja ennen kaikkea selvityksiä parhaista paikoista voimalaitoksille kaupunkimme alueella (kuva). Tuulivoimateollisuuden etujärjestön blogissakin hiljattain kirjoittanut ympäristöjohtaja Sari Janhunen toisti järjestön keskeisen ilmastopropagandan. Janhuselle ansioksi luettakoon, että hän käytti täydet neljä minuuttia ympäristöluvan tiiviiseen, mutta perusteelliseen esittelyyn. Janhusen tulkinta tosin oli se tavanomainen, että tuulivoiman osalta ympäristölupa koskee lähinnä mahdollisia meluhaittoja. Hämeenlinnan erityiskysymyksiä, esimerkiksi vedenoton lähteille sijoittuvan voimalaitoksen valuma- ja mikromuoviriskejä hän ei maininnut.

Otsavuoren Tuuli Oy:n edustaja Mika Mellerin esitys yhtiöstä ja hankkeesta oli tilaisuuden odotetuin osuus — ja se oli ohi jo 90 sekunnissa!. Tämän jälkeen kuultiin vielä 24 pitkää minuuttua kahta yhtiön ”asiantuntijaa” yleisestä tuulivoimalaitosten melusta ja eduista.

Viralisten puheenvuorojen jälkeen oli vuorossa vapaa sana. Sen avasi esityksellään kaupunkilaisten ja suojeluyhdistysten puhuja, Sotkajärviyhdistyksen tuulivoimavaltuutettu Jori Kanerva. Esityksen pääviesti oli, että Isosaaren kaavoitussopimus ei ole kypsä päätettäväksi ja pitää siksi nyt jättää pöydälle ja tuulivoimalaitosrakentamisen pelisäännöt sopia Hämeenlinnassa ennen kuin päätetään yksittäisistä hankkeista. Jorin mukaan kaavoitus on kuin juna, joka liikkeelle päästettynä kulkee vuosia ennen kuin sen voi seuraavan kerran pysäyttää. Sen sijaan, että nyt sidotaan valtava määrä yhtiön, kaupungin virkamiesten ja kaupunkilaisten resursseja prosessiin, jonka kaatumisessa on monta suurta riskiä, kannattaa käyttää etukäteen edes vähän vaivaa ilmeisten asioiden selvittämiseen etukäteen. Ja koska Isosaaren jälkeen on Mettälän kartankin mukaan jonossa monta muuta, on pelisäännöt syytä laatia etukäteen.

Jorin jälkeen käytti puheenvuoron kaupunginhallituksen jäsen Teppo Turja (ps.). Hän näytti listan kaupunkirakennelautakunnan jäsenten nimistä ja yhteystiedoista. He päättävät voimalaitoshankkeen kaavoitussopimuksesta jo ensi viikolla 10.12. Teppo vetosi kaupunkilaisiin, jotta he ottaisivat yhteyttä edustajaansa ja kertoisivat mielipiteensä.

Loppuosa tilaisuudesta olikin kovaa menoa. Asukkaat ammuskelivat kysymyksiä hurjaa tahtia. Järjestäjillä oli vaikeuksia pysyä kysymysjonon perässä. Suurin osa kysymyksistä osoitettiin yhtiön Mellerille. Suurimpaan osaan hän vastasi: ”se on liikesalaisuus”, tai ”en tiedä, pitää kysyä Kimmolta”. Projektijohtajana esiintynyt Melleri, joka itse asiassa onkin yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja yhden kaupunkilaisen huomautuksen perusteella myös itse omistaa neljänneksen yhtiöstä ei sanojensa mukaan tiennyt kuka omistaa yhtiön, eikä syytä siihen miksi yhtiö on laiminlyönyt lakisääteisen tilinpäätösilmoituksen PRH:lle. Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistyksen tuulivoimavaltuutettu Valtteri Halla huomautti yhtiön ryvettyneistä avainhenkilöistä, heidän taustoistaan, Solarwind-yhtiöiltä tulevista sähköposteista ja siitä miten heidät on jo aiemmin heitetty ulos mm Hailuodosta, Multialta ja Keuruun Otsavuorelta. Puheenvuoro ei ollut suunnattu Mellerille. Hän huusi sen päälle, että yhtiöllä ei ole mitään tekemistä Solarwindin kanssa, vaikka Solarwindin edustajaksi esittäytynyt mies seisoi hänen vieressään katederin takana. Halla jatkoi kehottaen kaupunkia tutkimaan yhtiön ja avainhenkilöiden taustat tarkasti ja kysyi maankäytön Mettälältä, onko kaupunki niin tehnyt. Tähän Mettälä vastasi reilusti: ”ei ole tutkittu”. Seuraavaksi Mettälältä kysyttiin voimalan aiheuttamaa metsien tuhoamista ja vetovoiman laskua vapaa-ajan alueena. Tähän hän vastasi, että kaupunki etsii sellaisia voimalapaikkoja, josta metsää ei kaadettaisi ja miettii maksettavia kompensaatioita. Jori Kanerva kysyi miten kaupunki on varmistanut, että voimaloiden purku ei aikanaan kaadu kaupungille, kuten ympäristönsuojelulaki viime kädessä sanoo. Vastaus oli että asiaa ei tunneta. Jori kehotti ratkaisemaan ongelman ympäristöluvalla ja vaatimalla ennallistamisvakuudet etukäteen. Hirsimäkeläinen kysyjä tiedusteli Mettälältä onko kaupunki kiinnostunut myllyjen kiinteistöverosta, ja miksi kaupunki edistäisi yhden perheen ja yhtiön voimalaitosta ja kaataisi haitat jopa tuhansille muille? Näihin kysymyksiin ei saatu vastausta.

Meluasiantuntijalta kysyttiin miksi hänen normistonsa perustui vain tuulivoimateollisuuden puolestapuhujana tunnetun ympäristöministeriön ohjeistukseen, eikä hän viitannut mihinkään ulkomaisiin puolueettomiin tutkimuksiin. Häneltä kysyttiin myös voimalaitosten infraäänen vaikutuksesta läheisen asutuksen ja natura-alueen terveyteen ja siitä mihin tutkimuksiin Isosaaren arviot perustuvat. Asiantuntija mainitsi portugalilaisen lääkärin tutkimukset, mutta ei muistanut tutkijan nimeä. Hän vetosi myös VTT:n tutkimukseen, jonka mukaan tuulivoimala muuttaa Natura-alueen ja asukkaiden ääniympäristön kaupunkimaiseksi. Kysyttäessä vaikutuksista erityisesti lähimpiin asumuksiin, asiantuntija esitti varsin erikoisen ja paljastavan johtopäätöksen: jos kilometreihin perustuviin suojaetäisyyksiin päädyttäisiin sääntelyssä, niin haittoja olisi paljon enemmän. Kysyjä totesi lopuksi, että sellaista tahoa ei sitten ole, joka Isosaaren osalta tekisi kunnolliset tutkimukset melun terveyvaikutuksista.

Mellerin kyvyttömyys antaa tietoa oli huomattavaa. Toisaalta, kysyttäessä yhtiön referensseistä hän sanoi, että hänellä ja toimitusjohtaja Kailalla on molemmilla ”yhteensä 20 vuotta kokemusta tuulivoimahankkeiden luvittamisesta ja johtamisesta”, ja että ”yritämme olla mahdollisimman läpinäkyviä”. Jatkokysymykseen montako myllyä yhtiö on rakentanut oli vastaus: nolla kappaletta. Mitä nämä veijarit siis ovat tehneet nuo kaksikymmentä vuotta?

Kun kävi selväksi, että vastauksia Melleriltä ei tulla saamaan, alkoi tunnelma salissa kuumentua. Äänenpainot nousivat ja sävyt kiristyivät. Välihuudot lisääntyivät. Jokainen Mellerin vastaus alkoi saada kaiukseen ivallisen pilkkanaurun, ja jokainen kaupunkilaisten kysymys taputusten myrskyn. Auditorion penkissä alkoi jo tulla vähitellen seriffiä ikävä. Missä seriffit? Kaupungin apulaisseriffit Pauliina Kivineva, Katja Ojala, sekä Jari Mettälä ja Sari Janhunen seisoivat urheasti vastaanottamassa lännenkaupungin nousevaa yhteisömyrskyä ja Pauliina piti onnistuneesti yleisön kurissa loppuun asti. Itse seriffit taisivat olla toisessa saluunassa?

Aika loppui kesken ja uudisraivaajavaistotkin taisivat ottaa vallan. Liian moni hyvä huomautus ja kysymys jäi vaille huolellista vastausta tai kokonaan lausumatta. Esimerkkeinä voidaan mainita takarivistä tullut kommentti poissaolevasta yhtiön toimitusjohtajasta, jonka sanottiin kaupparekisterin mukaan olevan mukana 17 yrityksessä joiden liikevaihto vaihtelee €1 – €115 välillä. Tämä puheenvuoro kuulosti Melleristä vain kunnianloukkaukselta. Viereiseltä Niinimäen tuulivoimalaitosalueelta on Hämeenlinnan Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan mukaan löytynyt apollo-perhosta harvinaisuudessaan vastaava kirjopapurikko-perhospopulaatio, jonka yksilöiden korvaushinta on €420 (vrt. Hukkajoen raakku €500). Järviylängön metsämantereen pirstaloituminen ja Härkätien vuosisatojen kuluessa hitaasti syntyneen kulttuurimaiseman, asukkaiden identiteetin, tuhoutuminen nostettiin myös esiin.

Tilaisuuden lopuksi Renkajärven Suojeluyhdistyksen tuulivoimavaltuutettu Pentti Mansukoski muistutti vielä kerran asioiden oikeasta etenemisjärjestyksestä: Pelisäännöt ensin, kallis ja vaivalloinen kaavoitus vasta sitten. Kaupunkirakennelautakunnan edustaja Teijo Pullinen (ps.) ripitti yhtiötä palautteessaan kehottaen kevyillä eväillä tullutta yhtiötä katsomaan peiliin, kun vaivaa paikalle kaupunkilaisia eikä sitten kuitenkaan osaa vastata heidän kysymyksiinsä. Hänen mukaansa yhtiö antoi huonon kuvan ja hän ei ainakaan itse ostaisi tällaiselta firmalta mitään. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ranjith Kumar Prabhakaran (sd.) mainitsi prosessin ja selvitysten tärkeydestä, mutta muistutti asukkaiden huolesta ja huonoista kokemuksista, kuten Sunny Car Centeristä. Hän ei ollut vakuuttunut, lähellekään.

Tuulentuoma on luvannut seurata tarkasti kaupunkirakennelautakunnan jäsenten puheita ja tekoja. Teijo Pullinen (ps.) oli ainoa lautakunnan kolmestatoista jäsenestä, joka oli vaivautunut paikalle. Onneksi kuitenkin Teijo tyylilleen uskollisena tälläkin kertaa toimi kolmentoista edestä. Hämeen Sanomien mukaan Teamsissa näkyi myös lautakunnan puheenjohtaja Piia Olkinuora (sd.), mutta hän ei osallistunut keskusteluun. Lautakunnan uskottavuuden kannalta näin suuri poissaolo on noloa. Tilaisuuden perustamisen yhteydessä maankäytön johtaja Jari Mettälä nimenomaan sanoi viisaasti, että tapahtuman tarkoitus on antaa kaupunkilaisille tietoa ja tilaisuus sanoa sanansa ja lautakunnan jäsenille muodostaa mielipiteensä tasapuolisesti. Tätä tilaisuutta ei käytetty. Tuulentuoma antaa tästä toiminnasta pisteet seuraavasti: Teijo Pullinen 12,5 pistettä, Piia Olkinuora 0.5 pistettä, kaikki muut lautakunnan jäsenet nolla pistettä. Koska miinuspisteitä ei ole jaossa, tuulentuoma jättää heidät luokalle. Seuraavassa Hämeenlinnan kaupungin tuulivoimatilaisuudessa tavataan. Vaihtoehtoisesti voitte myös pitää huolta että sellaista ei tule.

Kaupunki järjesti asukkailleen hienon yleisötilaisuuden. Se ylläpitää jatkossa verkkosivua hameenlinna.fi/isosaarentuulivoimala aiheesta. Kaikki tilaisuuden materiaalit on luvattu jakaa asukkaille sieltä ja lisäksi myös Teams-yhteyden videostriimi kahden viikon ajan ensi viikolla (50). Video on ladattavissa myös tuulentuoman tietopankista.

Voi hyvin sanoa, että Wetterissä nähtiin tiistaina kutkuttavan jännittävä ja jopa arkkityyppisiin mittoihin noussut näytelmä, ja samalla tehtiin kaupungin poliittista historiaa. Sen huomasi myös Hämeen Sanomat, joka seuraavana päivänä haki tilaisuuteen vertauskuvaa Tolstoin eeppisimmästä romaanista ja samalla julisti kevään kunnallisvaalit tuulivoimavaaleiksi.

Villi länsi on täällä prospektoreineen ja seriffeineen. Kaupunkilaiset kantoivat ensimmäisen kokeilijan kaupungin rajalle tervassa ja höyhenissä. Kuka istuu heidän orrellaan seuraavaksi?