Avoin kirje UPM:lle

Tiivistelmä: Hämeen Järviylängön suojeluyhdistykset ja kyläyhdistykset ovat tiistaina lähettäneet metsäyhtiö UPM:n johdolle avoimen kirjeen. Kirjeellä he vetoavat suurmaanomistajana ratkaisevassa asemassa olevaan yhtiöön, jotta se vetäytyisi tuulivoimalaitoshankkeista järviylängöllä. Vetoomusta perustellaan UPM:n vastuullisuustavoitteilla luonnon monimuotoisuuden osalta, järviylängön erityisellä merkityksellä halki Ruuhka-Suomen kulkevassa erämaamaisessa valtateiden 2 ja 3 välisessä viherkäytävässä, ja sillä, että voimalaitosten ympäristövaikutukset aiheuttaisivat tarpeettoman ja kohtuuttoman riskin yhtiön pääliiketoiminnalle.

Linkit vetoomuskirjeeseen ja lehdistötiedotteeseen ja karttaan

Kirjeen sisältö julkaistaan myös tuulentuomassa seuraavassa:

Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys ry
Renkajärven suojeluyhdistys ry
Rimmilän kyläyhdistys ry
Sotkajärviyhdistys ry
Kuittilan osakaskunta

22.10. 2024

Avoin kirje UPM:lle ja UPM:n johdolle

Ei tuulivoimaloita Hämeen järviylängön alueelle

Me allekirjoittaneet vetoamme UPM:ään, että se harkitsisi vakavasti alustavaa päätöstään
olla mukana rakentamassa tuulivoimaloita omistamilleen maille Hämeen järviylängöllä. Nyt
ovat tulleet julkisuuteen hankkeet Niinimäen, Rengontiennummen ja Isosaaren alueilla.

UPM on vastuullisena yrityksenä sitoutunut moniin ympäristötavoitteisiin ja ottanut
biodiversiteetin edistämisen omaksi ympäristöpainopistealueeksi. Vaikka tuulivoima on osa
vihreää siirtymää, sen rakentaminen näille herkästi vaurioituville erämaamaisille alueille olisi
peruuttamaton isku luonnon monimuotoisuudelle.

Alue on osa Hämeen järviylänköä, joka on tunnettu upeista maisemistaan, luonnon
monimuotoisuudestaan sekä merkityksestään paikallisille asukkaille ja luontomatkailijoille.
Se on oleellinen osa valtateiden 2 ja 3 väliin jäävää viherväylää, ekologista käytävää, joka
alkaa pääkaupunkiseudulta ja jatkuu aina Järvi-Suomeen asti ja jonka katkeaminen olisi
alueen luonnon monimuotoisuudelle kohtalokasta.

Kolmen hankealueen luonto on harvinainen ja arvokas ympäristö, joka tarjoaa elinpiirin
monille uhanalaisille lajeille. Se on myös osa Etelä-Suomen suurinta yhtenäistä viheraluetta,
johon kuuluvat mm. Liesjärvi, Torronsuo, Saaren kansanpuisto, Koijärvi, Hämeen Ilves-reitti
sekä Hämeen Härkätien kulttuurimaisema.

Tuulivoimalat romuttaisivat myös usean tuhannen vakituisen ja vapaa-ajan asukkaan
ainutlaatuisen virkistysalueen, joka on heille tärkeä henkireikä ja monelle myös tulonlähde.
Tuulivoimalat aiheuttavat merkittäviä melu- ja maisemahaittoja ja muuttavat herkän luonnon
peruuttamattomasti teollisuusalueeksi.

Ymmärrämme uusiutuvan fossiilittoman energian tärkeyden ja tuulivoiman potentiaalin,
mutta Hämeen järviylänkö ei ole sopiva rakennuspaikka sen kaltaiselle raskaalle
rakentamiselle, jota tuulivoimalat vaativat. Alueet ovat siihen liian pieniä ja lisäksi ne ovat
latvavesien, suojeluvarauksissa olevien soiden ja perinteisen vapaa-asutuksen ympäröimiä.
On tärkeää säilyttää luonnon monimuotoisuus, järvien ja jokien puhtaus ja alueen
maisemallinen sekä kulttuurinen arvo.

UPM:n rooli on hankkeissa keskeinen ja jopa ratkaiseva. Sen vuoksi tuomme esiin
seuraavat tosiasiat, joiden vuoksi UPM:n olisi mielestämme syytä olla tukematta hankkeita.

UPM on alueella suurin maanomistaja
UPM on suurin tai toiseksi suurin maanomistaja kaikilla kolmella hankealueella (Niinimäki,
Isosaari, Rengontiennummi). Ilman UPM:n tukea yksikään näistä hankkeista ei toteudu.

UPM suojelee sääksiä – myös Hämeen järviylängöllä
UPM on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä Sääksisäätiön kanssa. Hämeen Järviylänkö on
kalasääskelle merkittävä elinympäristö. Suunniteltujen tuulivoima-alueiden sisällä tai
välittömässä läheisyydessä on arviolta 10-11 sääksen pesää. Ympäristöministeriö on
laatinut tuulipuistojen suunnittelua koskevan ohjeen suurten petolintujen kuten sääksen
pesien suojelusta. Erityisiä vaatimuksia asetetaan silloin, kun voimalat sijaitsee kahden
kilometrin säteellä pesäpaikoista ja vakiintuneista ruokailualueista. Hämeen Järviylängölle
suunniteltujen kolmen tuulipuiston järvet kuten Takajärvi, Renkajärvi ja Sotkajärvi ovat
sääksien kalastusaluetta. Lintujen turvalliset lentoreitit vaarantuvat, jos tuulivoimalat
sijoitetaan nyt suunniteltuihin alueisiin.

Osa Kanta-Hämeen suurinta hiljaista aluetta
Hankkeet sijoittuisivat Etelä-Suomen suurimpaan yhtenäiseen hiljaiseen ja
valosaasteettomaan alueeseen. Tuulivoiman rakentamisen jälkeen se ei olisi enää hiljainen
ja valosaasteeton.

UPM myynyt rantakiinteistöjä loma-asunnoiksi
UPM on myynyt alueelta useita rantakiinteistöjä loma-asuntokäyttöön Bonvestan kautta
markkinaehtoisesti. Olisi ristiriitaista ja arveluttavaa, jos UPM tontit myytyään olisi mukana
rakentamassa niiden viereen tuulivoimaloita. Tämä olisi yritykselle mainehaitta ja saattaisi
merkitä myös korvausvaatimuksia.

Alueiden rakentaminen uhkaisi Hämeenlinnan seudun juomaveden laatua
Isosaaren ja Niinimäen valumavesi päätyy Alajärveen, josta Hämeenlinna ottaa miljoonia
kuutioita juomavettä vuosittain. Teollisen mittakaavan rakentaminen ja mm. lapaeroosio
aiheuttavat ei-toivottujen aineksien kulkeutumisen vedenottoon ja UPM:lle täysin
tarpeettoman riskin.

Suojelualueetkin tarvitsevat suojavyöhykkeen
Alueella on useita Natura-alueita ja Helmi-ohjelmaan kuuluvia soiden suojelualuevarauksia.
Nyt tuulivoimaloita suunnitellaan aivan näiden suojelualueiden viereen. Tällainen toiminta
tuhoaisi suojelualueiden luonnon ja siellä elävien luontokappaleiden elinympäristön, mikä ei
ole UPM:n kestävyystavoitteiden mukaista.

UPM:n pitää suojella omistamansa Helmi-ohjelmaan kuuluvat suoalueet
Alueella on useita HCV-alueita, Natura-alueita ja Helmi-ohjelmaan kuuluvia soiden
suojeluvarauksia. Laajimmat ja arvokkaimmat suojelualuevaraukset sijoittuvat UPM:n
omistamille maille. UPM voisi toimia asiassa oma-aloitteisesti ja suojella omistamansa
Helmi-ohjelman suot. Se olisi hieno ekoteko ja tukisi hallitusohjelman suojelutavoitteita.

Suurena toimijana UPM:llä on suuri kokonaisvastuu
Liiketoiminnassa tulosyksikköajattelu tuottaa usein lopputuloksia, jotka ovat ristiriidassa
yrityksen ydinarvojen kanssa. Siksi UPM:ltä odotetaan tässä asiassa yrityksen omien
arvojen mukaista vastuullista toimintaa.

Vetoamme, että UPM luopuu mainitusta kolmesta hankkeesta ja kunnioittaa Hämeen
järviylängön ainutlaatuista luontoa ja sen asukkaita. Uskomme, että vastuullinen
energiantuotanto ja luonnonsuojelu voivat kulkea käsi kädessä. Uskomme myös, että UPM:n
päätös voi olla tärkeä esimerkki siitä, kuinka kestävää kehitystä voidaan edistää ilman
merkittäviä haittoja elinympäristöllemme.

Ystävällisin terveisin,
Hattulassa ja Hämeenlinnassa,
22. lokakuuta 2024

Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys ry
pj. Leena Nummelin
050 5638521
leena.nummelin@gmail.com

Renkajärven suojeluyhdistys ry
pj. Matti Honkajuuri
040 5553433
matti.honkajuuri@live.com

Rimmilän kyläyhdistys ry
pj. Essi Sarrivaara
040 097 5099
essi.sarrivaara@gmail.com

Sotkajärviyhdistys ry
pj. Juhani Pekkala
0400 419560
juhani.pekkala@gmail.com

Merja Mikkola
pj. Kuittilan osakaskunta
050 3120327
mikkolamerjah@gmail.com