Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on edennyt vaiheeseen, jossa Hämeen Liitto julkaisi siitä luonnoksen. Luonnoksesta pyydettiin lausuntoja ja mielipiteitä, joista suurin osa on julkisesti saatavilla Lausuntopalvelussa.
Keräsimme lausunnoista esiin nousevat keskeiset teemat ja erityisesti, mitä palautetta annettiin Hämeen järviylängön tai Hattulan tuulivoimaloista. Kirjoitimme havainnoista Hattulan valtuutetuille.
Arvon valtuutetut,
Hämeen Liitto keräsi tammi-helmikuun aikana viranomaisten ja asukkaiden lausunnot ja mielipiteet Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Tässä kirjeessä käsittelemme annettuja lausuntoja ja mielipiteitä. Mukana analyysiin ovat päässeet julkisesti Lausuntopalvelussa esitetyt 79 lausuntoa ja mielipidettä (231 sivua) sekä SLL:n kirjaamoon lähettämä lausunto.
Noin kolmannes lausunnoista (30 lausuntoa) käsittelee ainoastaan muita teemoja kuin tuulivoima. Esimerkiksi rataverkkoa, liikenneyhteyksiä, vetyputkia, kulttuuriympäristöjä tai ampumaratoja. Tuulivoimaan otettiin siten kantaa 49 julkisessa lausunnossa.
Tästä yhteenvedosta löydät lausuntojen ja mielipiteiden keskeiset teemat ja mitä palautteenantajat ovat kertoneet tuulivoimaloista Hämeen järviylängöllä. Mukana on myös palautekooste Niinimäen tuulivoimaloista sekä kooste ehdotuksista Hämeen järviylängön vaihtoehtoiselle kehittämiselle.
Annettujen lausuntojen keskeiset teemat
Lausuntojen ja mielipiteiden keskeiset teemat voidaan tiivistää kuuteen pääalueeseen. Kommentit heijastavat laajaa huolta siitä, miten maakunnan kehittäminen, teollinen energiantuotanto ja luonnonarvot sovitetaan yhteen.
- Energiantuotanto ja vihreä siirtymä
- Luonnon monimuotoisuus ja ekologinen verkosto
- Kulttuuriympäristö, maisema ja hiljaisuus
- Liikenne, logistiikka ja saavutettavuus
- Elinvoima, asuminen ja matkailu
- Päätöksentekoprosessi ja juridinen laatu
Energiaratkaisut ovat lausuntojen näkyvin teema. Keskeiset viestit olivat seuraavat. Tuulivoimaa vastustetaan erityisesti metsä- ja suoluontoon sijoitettuna. Aurinkovoiman osalta toivotaan sen ohjaamista ”joutoalueille” tai katoille. Kaavassa tunnistetaan vetyverkon kehittämistarpeet (Gasgrid), mikä nähdään tärkeänä osana tulevaisuuden energiaomavaraisuutta.
Luonnon monimuotoisuuden ja ekologinen verkoston teema on keskeinen erityisesti järjestöjen lausunnoissa. Uusi ”luonnon ydinalue” -merkintä saa kiitosta, mutta sen ohjausvaikutusta pidetään liian heikkona. Suuri huoli on metsäalueiden ja yhteyskäytävien pirstoutuminen rakentamisen ja teiden vuoksi. Metsien raivaaminen voimaloiden tieltä nähdään ristiriitaisena ilmastotavoitteiden kanssa.
Lausunnoissa korostuu Kanta-Hämeen identiteetti ja asukkaiden arvostamat aineettomat arvot. Erityisesti Hämeen Härkätien ja historiallisten linnavuorten (esim. Rapola, Hakoinen) maisemallinen eheys halutaan säilyttää.Lähes 300-metristen voimaloiden katsotaan olevan täysin vieraita hämäläiselle pienipiirteiselle maisemalle.Hämeen järviylänköä pidetään korvaamattomana hiljaisena alueena, jonka rauhaa teollinen toiminta uhkaa.
Viranomaislausunnot painottavat liikenneverkostojen jatkuvuutta. Liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen on oltava yhteensopivia maakuntarajojen yli.Kevyen liikenteen reittien (pyöräily ja kävely) kehittäminen ja niiden kytkeminen joukkoliikenteeseen nähdään tärkeänä vetovoimatekijänä.
Asukkaat ja kyläyhdistykset tuovat esiin huolen alueen tulevaisuudesta. Melu- ja maisemahaittojen pelätään laskevan asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen arvoa. Luontomatkailun ja retkeilyn nähdään kärsivän, jos erämaiset alueet muuttuvat teollisuusympäristöiksi. Puhdas luonto ja pimeä taivas (valosaasteen puute) nähdään maakunnan keskeisinä vetovoimatekijöinä.
Asiantuntijalausunnoissa puututaan myös kaavan laadintatapaan. Muun muassa muinaisjäännösrekisterin ja hiilinielutietojen virheet on vaadittu korjattaviksi ennen kaavan hyväksymistä. Kysymys siitä, onko kaava riittävän selkeä ohjaamaan alempia kaavatasoja ja täyttääkö se alueidenkäyttölain velvoitteet luonnonarvojen turvaamisesta.
Kuva: Kaavaluonnoksen yhdistelmäkartta, jossa keltaisella Hämeen järviylängön alue. Karttaan on korostettu suunnitellut tuulivoima-alueet ja niiden arvioidut 35 dB melualue.
Mitä mielipiteissä on lausuttu tuulivoimaloista hämeen järviylängöllä?
Tuulivoimaa vastusti selkeäsanaisesti 38 lausunnonantajaa. Perusteluina toistuvat ekologisten ydinalueiden vaarantuminen, ristiriita maakuntaohjelman kanssa, maisema- ja meluhaitat sekä luontoarvojen menetys. 11 lausunnonantajaa olivat epäröiviä, osittain vastustavia tai pyysivät täsmennyksiä. Kukaan ei ilmoittanut kannattavansa tuulivoimaloita.
Mielipiteissä Hämeen järviylängölle suunnitellusta tuulivoimasta korostuu voimakas huoli alueen luonnonarvojen, hiljaisuuden ja virkistyskäytön puolesta. Erityisesti Hattulan Niinimäen ja Lopen Pappilanläänin alueet nousevat esiin kriittisissä kommenteissa. Keskeiset lausutut näkemykset ovat:
1. Ristiriita maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa
Lausunnoissa katsotaan, että järviylängölle sijoitettu tuulivoima vaarantaa maakuntaohjelman tavoitteen vetovoimaisesta elinympäristöstä ja monimuotoisesta luonnosta. Niinimäen hankkeen katsotaan olevan suuressa ristiriidassa vaihemaakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Järviylänkö nähdään arvokkaana, vielä yhtenäisenä säilyneenä luontoalueena suurten asutuskeskusten lähellä, jota tulisi suojata teolliselta rakentamiselta.
2. Ekologiset vaikutukset ja luonnon ydinalueet
Tuulivoimamerkintöjen (erityisesti Niinimäki ja Pappilanlääni) todetaan sijoittuvan suoraan maakunnan keskeisimpien ekologisten ydinalueiden ja tärkeiden yhteyskäytävien päälle. Tuulivoimarakentamisen nähdään pirstovan metsä- ja suoympäristöjä, mikä heikentää luonnon kytkeytyneisyyttä ja vaarantaa lajien, kuten metson, reviirejä. Rakentamisen arvioidaan aiheuttavan merkittävää metsäkatoa ja lisäävän pintavesikuormitusta herkillä latvavesialueilla.
3. Hiljaisuus ja maisema-arvot
Niinimäen alue on osa Kanta-Hämeen suurinta hiljaista aluetta, jonka arvo perustuu nimenomaan luonnon puhtauteen ja rauhallisuuteen. Voimaloiden valtavan koon (lähes 300 m) katsotaan hallitsevan maisemaa ja mitätöivän herkät maisemakokonaisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, kuten Hämeen Härkätien. Asukkaat ja loma-asuntojen omistajat pelkäävät tuulivoiman aiheuttavan melua, välkehaittaa, yöllistä valosaastetta sekä heikentävän alueen asuttavuutta ja vetovoimaa.
4. Sijoittelun kyseenalaistaminen
Mielipiteissä huomautetaan, että tuulivoimaselvityksessä tunnistettiin lukuisia muita alueita, joilla olisi korkeampi tuotantopotentiaali ja vähäisemmät luontovaikutukset kuin järviylängöllä. Järviylängön ei katsota olevan olosuhteiltaan erityisen edullinen tuulivoimalle, eikä sen rakentamiselle juuri sinne nähdä pakottavaa syytä. Niinimäen hankkeen sisällyttämistä kaavaan on arvosteltu sillä perusteella, että se on mukana vain siksi, että paikallinen kaavoitusprosessi on jo käynnissä, vaikka alueen soveltuvuus on luontoarvojen vuoksi kyseenalainen.
Kuva: Hämeen järviylängölle suunnitellut tuulivoima-alueet sijoittuvat luonnon ydinalueiden päälle.
Mitä lausuttiin Niinimäkeen suunnitelluista tuulivoimaloista?
Mielipiteet Hattulan Niinimäen tuulivoimahankkeesta ovat erittäin kriittisiä, ja hanketta vastustetaan useilla eri perusteilla. Hanketta kommentoi 36 julkista lausunnonantajaa. Kaikki heistä (100%) vastustivat Niinimäen hanketta voimakkaasti. Keskeisimmät huolenaiheet ja väitteet ovat:
1. Ekologiset vaikutukset ja luontoarvot
Niinimäen alueen katsotaan sijoittuvan suoraan maakunnan keskeisimpien ekologisten ydinalueiden ja tärkeiden yhteyskäytävien päälle. Rakentamisen arvioidaan aiheuttavan noin 75 hehtaarin metsäkadon, mikä vastaa välitöntä 15 000 tonnin CO2-päästöä ja merkittävää vuotuista hiilinielun menetystä. Alueen pirstoutumisen pelätään vaarantavan esimerkiksi metson reviirejä, sillä laji tarvitsee laajoja yhtenäisiä metsäalueita. Vesistöhuolet kohdistuvat erityisesti Takajärveen, Alajokeen ja Alajärveen (Hämeenlinnan raakavesilähde). Rakentamisen pelätään lisäävän pintavesikuormitusta ja heikentävän talousveden laatua.
2. Sopimattomuus ja tekninen heikkous
Vuoden 2022 tuulivoimaselvityksessä Niinimäki arvioitiin 31 alueesta toiseksi huonoimmaksi. Heikkouksina mainittiin muun muassa pitkä etäisyys sähköverkkoon, tieverkon puutteellisuus ja maaston soisuus. Asukkaat pelkäävät tuulivoimaloiden heikentävän entisestään alueen matkapuhelin-, televisio- ja radioyhteyksiä.
3. Maisema ja kulttuuriympäristö
Lähes 300 metrin korkeuteen kohoavien voimaloiden katsotaan hallitsevan herkkiä pelto- ja metsämaisemia ja näkyvän useiden kilometrien päähän, muun muassa Hakoisten ja Rapolan linnavuorille asti. Hankkeen ja sen siirtolinjojen katsotaan rikkovan historiallisen Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta.
4. Vaikutukset asukkaisiin ja elinvoimaan
Melun, välkehaitan ja yöllisten lentoestevalojen katsotaan heikentävän asukkaiden ja loma-asukkaiden elämänlaatua sekä mahdollisesti lisäävän terveyshaittavaikutuksia. Kriitikoiden mukaan hanke karkottaa asukkaita ja matkailijoita, mikä on ristiriidassa maakuntaohjelman vetovoimaisuustavoitteiden kanssa. Mielipiteissä on arvosteltu myös sitä, että Niinimäki on mukana maakuntakaavassa lähinnä siksi, että kunnallinen prosessi on jo käynnissä, vaikka alueen soveltuvuus on luontoarvojen vuoksi kyseenalainen.
Useissa mielipiteissä vaaditaan Niinimäen tuulivoima-alueen poistamista vaihemaakuntakaavasta kokonaan.
Kuva: Niinimäen alue ja Takajärven ympäristö arvioitiin 2016 Hämeen Liiton selvityksessä laadullisesti edustavaksi luonnon ydinalueeksi. Nyt 2026 Hämeen Liitto on kaavoittamassa sitä teollisuusalueeksi. Kuva oikealla Hämeen Sanomista.
Mitä lausunnoissa ehdotetaan Hämeen järviylängön kehittämiseksi?
Lausunnoissa esitetään useita konkreettisia toimenpiteitä Hämeen järviylängön luontoarvojen turvaamiseksi ja alueen kehittämiseksi kestävästi. Tärkeimmät ehdotetut toimenpiteet ovat:
1. Maakunnallisen puiston (Regional Park) perustaminen
SLL ja Luontoylänkö 2030 -hanke ehdottavat, että Hämeen järviylängöstä kehitettäisiin laaja, yhtenäinen maakunnallinen puisto tai vastaava suojelu- ja virkistysaluekokonaisuus. Tavoitteena oli yhdistää nykyiset kansallispuistot (Liesjärvi, Torronsuo) ja Natura-alueet (kuten Pääjärvi) toisiinsa ekologisilla käytävillä. Alueen brändääminen voisi tapahtua ”Etelä-Suomen Lappina”, joka tarjoaa laajoja erämaisia kokemuksia asutuskeskusten läheisyydessä.
2. Tuulivoiman ja teollisen rakentamisen poistaminen
Lausunnoissa vaaditaan painokkaasti, että järviylängön ydinalueilta poistetaan teollisen rakentamisen merkinnät. Erityisesti toivottiin Niinimäen ja Pappilanläänin poistoa. Nämä tuulivoima-alueet tulisi poistaa kaavasta, koska ne sijoittuvat suoraan ekologisille ydinalueille ja pirstovat yhtenäisiä metsäalueita. Aurinkovoimalat tulisi ohjata ensisijaisesti jo valmiiksi muokattuihin ympäristöihin.
3. Luonnon ydinalueiden ja kytkeytyvyyden vahvistaminen
Lausunnoissa ehdotetaan, että kaavan ”luonnon ydinalue” -merkinnästä tehtäisiin velvoittavampi. Nykyinen ”suositusluontoinen” ohjaus ei lausujien mukaan riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Merkinnän tulisi selkeästi kieltää uusi rakentaminen, joka heikentää alueen ekologista eheyttä. Maakunnan läpi kulkevat viheryhteydet tulisi turvata rakentamisvapailla vyöhykkeillä, jotta lajisto pääsee liikkumaan alueelta toiselle.
4. Hiljaisuuden ja pimeyden suojeleminen
Järviylänkö nähdään yhtenä Etelä-Suomen harvoista alueista, joilla on vielä jäljellä aitoa hiljaisuutta ja luonnonmukaista pimeyttä. Toimenpiteenä ehdotetaan, että alueelle ei sijoiteta toimintoja, jotka tuottavat jatkuvaa melua (kuten tuulivoimaloiden lapojen humina) tai laajalle näkyviä vilkkuvia lentoestevaloja. Hiljaisuus tulisi nähdä matkailuvalttina, jota kehitetään ja markkinoidaan osana alueen vetovoimaa.
5. Vesistöjen ja latvavesien suojelu
Järviylänkö on monen merkittävän vesistön lähdealue (latvavedet). Kaavaan ehdotetaan tiukempia määräyksiä rakentamiselle herkillä vedenjakaja-alueilla. Erityisesti hiekkamaiden ja pohjavesialueiden (kuten Hattulan ja Lopen harjualueet) suojelua on vahvistettava, jotta alapuolisten järvien vedenlaatu ei vaarannu.
6. Kulttuuriperinnön ja matkailun kytkeminen
Valtakunnallisesti merkittävän Hämeen Härkätien ympäristö tulisi säilyttää vapaana voimalinjoista ja tuulimyllyistä, jotta sen historiallinen arvo ja matkailupotentiaali säilyvät. Lisäksi ehdotetaan retkeilyreitistöjen, kuten pyöräily- ja vaellusreittien, kehittämistä ja niiden kytkemistä paremmin joukkoliikenteeseen.
Lausunnoissa katsotaan siis, että järviylängön suurin potentiaali on sen luonto- ja virkistysarvoissa, ja alueen kehittämisen tulisi perustua näiden arvojen vaalimiseen teollisen energiantuotannon sijasta.
Kun kaksi ”rosvoa” toisilleen alibin antaa
Näin lopuksi … On tämä ihmeellinen maailma.
- Maakuntakaavoittajat perustelevat Niinimäen kaavamerkintää sillä, että siellä on yleiskaavoitus jo käynnissä.
- Toisaalla Niinimäen hankekehittäjä kirjoittaa kaavaselostuksessaan 3.2.2026 seuraavasti: ”Maakuntahallitus on 15.12.2025 päättänyt hyväksyä vaihemaakuntakaavan luonnoksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville 7.1.-20.2.2026. Niinimäen alue on osoitettu vaihemaakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimaloiden alueena (tv).”
Mielenkiintoista!? Kaksi ulkopuolista organisaatiota viestivät, että homma on muka päätetty ja antavat toisilleen alibin. Mihin meitä valtuutettuja tai asukkaita enää tarvitaan?
Kuitenkin … Kukaan Niinimäestä lausunut ei ilmoittanut kannattavansa Niinimäen voimaloita. Kaikki eli 100% ilmoittivat vastustavansa voimaloita.
Laitetaan tämäkin kyselytulos siihen jo tehtyjen mielipidetiedustelujen jonoon.
Katso Niinimäkeä koskevien lausuntojen tiivistelmä henkilö henkilöltä.
Alkuperäisiä julkisia lausuntoja voit selata täällä.
Kaavamateriaaliin voit tutustua täällä.
Iloista kevään alkua kaikille!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:
Tuulentuoma 