Hämeen järviylänkö on hieman piilossa pidetty Kanta-Hämeen aarre. Se on kaikkien eteläsuomalaisten yhteinen keskuspuisto, joka antaa meille mahdollisuuden tutustua alueen ainutlaatuiseen luontoon ja samalla kohottaa niin ruumiin kuin mielen kuntoa liikkumalla ja retkeilemällä.
Päätimme avata, mitä kaikkea Hämeen järviylänkö meille on. Ja päätimme kertoa siitä.
Arvon valtuutetut,
Tässä kirjeessä keskitymme Hämeen järviylänköön. Tunnetko sinä sen? Tiedätkö, mitkä asiat tekevät siitä ainutlaatuisen koko Etelä-Suomessa? Ja tiedätkö, miten alueen muut kunnat suhtautuvat siihen?
LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Hämeen järviylänkö on ylänköalue, joka sijoittuu Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan välille Kanta-Hämeessä. Etelä-Hattula sijaitsee aivan alueen sydämessä. Se ulottuu keskelle tätä Etelä-Suomen hiljaisinta ja valosaasteettominta aluetta.
Hämeen järviylänkö käsittää laajan metsäisen ja soisen ylänköalueen, joka on jääkauden jälkeen nopeasti vedestä paljastunutta moreenimaata, jossa savi- ja kalliomaiden osuus on pieni. Seudulla on runsaasti järviä, lampia, soita sekä harju- ja reunamuodostumia, kuten Salpausselät.
Alue tunnetaan karusta luonnostaan ja monipuolisista retkeilymahdollisuuksistaan: merkittäviä luontokohteita ovat muun muassa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot, Saaren kansanpuisto sekä Komion luonnonsuojelualue. Alueella sijaitsee myös useita patikointi-, pyöräily-, ja melontareittejä. Esimerkkinä 250 km pitkä Hämeen Ilvesreitti ja juuri julkistettu satojen kilometrien pituinen pyöräilyreitistö.
Historiallisesti Hämeen järviylänköä on halkonut Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä Hämeen Härkätie, ja alueella on säilynyt paljon kulttuuriperintöä perinnetiloista tehdasmiljöisiin. Aluetta halkoo myös Härkätien Talvitie, jonka reitti kulkee keskeltä Etelä-Hattulaa. Matkailijoille tarjotaan mm. majoitus-, ravintola- ja luontoaktiviteettipalveluja.
Hämeen järviylänkö onkin siis merkittävä luonto- ja retkeilyalue Etelä-Suomessa, jonka vaihtelevaan maisemaan kuuluvat metsät, suot, harjut ja lukuisat vesistöt.
Kuva: Hämeen järviylänkö – Etelä-Suomen keskuspuisto
JÄRVIYLÄNGÖN LUONTO
Hämeen järviylängöllä korostuvat havupuuvaltaiset metsät, soistumat ja erämaiset alueet. Alueella on satoja pieniä järviä, lampia ja laajoja suoalueita, jotka hallitsevat maisemaa. Lukuisat harjut ja moreenimuodostumat antavat alueelle kumpuilevan, ylävän leiman.
Alueella on laaja verkosto polkuja ja reittejä sekä monipuoliset mahdollisuudet erilaiseen luontoretkeilyyn. Harjupolut ovat vesireittien ohella Etelä-Suomen vanhimpia edelleen käytössä olevia kulkureittejä, joita on voitu käyttää jopa tuhansia vuosia.
Lajien kirjossa korostuvat erityisesti metsien ja soiden linnusto sekä monipuolinen kasvilajisto. Järviylängön harjujen ja Salpausselkien yhteydessä esiintyy myös lähdeluontoa ja -lajistoa. Hattulan, Tammelan ja entisen Rengon kunnan rajaseudun ravinteiset kivilajit ovat puolestaan yhteydessä äärimmäisen uhanalaisiin lettosoihin ja niiden herkkään kasvillisuuteen.
Asutus on harvaa ja kylät keskittyvät järvien rannoille sekä pienille viljelyaukeille. Merkittävä osa rakennuskannasta on vapaa-ajan asutusta. Luonnon ja kulttuurimaiseman vuorottelu on silmiinpistävää ja pitkä historia näkyy ympäristössä.
Alueen luonto on meille ihmisille tärkeä virkistyskäytön alue. Paikallisissa asukkaissa on paljon metsästyksen harrastajia, mutta täällä käydään metsästämässä jopa ulkomailta asti. Toinen suuri luonnon virkistys- ja hyötykäyttäjien ryhmä on kalastajat. Myös partiolaisilla on vahva läsnäolo ylängöllä (esim. mökkejä ja Seitsemänlamminsuon laavu) ja he ovat mukana järviylängön luontotapahtumien järjestämisessä.
Luonnon yhdistetystä virkistys- ja hyötykäytöstä kannattaa myös muistaa marjastajat ja sienestäjät. He ovat suurimpia luonnossa liikkujien ryhmiä Suomessa. Urheilijoista järviylängön maisemissa törmää myös mm. suunnistajiin ja hiihtäjiin.
Kuva: Sääksi, Pixnio
JÄRVIYLÄNGÖN ELÄIMET
Hämeen järviylängöllä elää monipuolinen kirjo metsän, suon ja vesistöjen eläimiä, joihin kuuluu niin vakituisia asukkaita kuin vaeltavia lajeja. Alueella tavataan yleisiä suomalaisia metsäeläimiä, kuten hirvi, metsäkauris, kettu, susi, mäyrä ja maakuntaeläimemme ilves. Majava ja saukko asuvat purojen ja järvien varsilla, ja jänikset sekä oravat ovat tavallisia metsäalueilla.
Hämeen järviylängön suot ja järvet houkuttelevat monipuolista vesi- ja suolinnustoa: esimerkiksi kurki, kuikka, kaakkuri, kaulushaikara sekä runsas joukko hanhia, sorsalintuja ja kahlaajia pesii alueella. Metsien lajistoon kuuluvat muun muassa metso, teeri, pyy sekä monipuolinen pikkulintujen kirjo. Uhanalaistuneet kolopesijät hömötiainen ja töyhtötiainen ovat vielä säilyneet ylängön koskemattomissa ja lahopuustoisissa metsissä. Jopa Etelä-Suomesta lähes hävinneestä helmipöllöstä on edelleen tehty havaintoja mm. Rengontiennummen tuntumasta.
Järviylängön asukkaita ovat myös kaakkuri ja sääksi. Sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu. Se on rauhoitettu laji, jota suojellaan myös esimerkiksi pesäpaikkojen ja pesäpuiden osalta. Kuikkalintuihin kuuluva kaakkuri viihtyy järviylängön pienillä suo- ja metsälammilla, mutta se ei pysty pesimään isommissa vesistöissä, joissa se häviää kilpailussa sukulaiselleen kuikalle.
Liito-oravan voi tavata järviylängön kuusivaltaisissa metsissä, jossa se käyttää pesänään yleisimmin haavassa olevaa koloa.
Soiden ja kosteiden alueiden sekä vesistöjen laitamilla tavataan suomalaisia sammakoita, kyy, rantakäärme ja liskoja. Järvissä ja puroissa elävät luonnonvaraiset kalat, kuten ahven, hauki, lahna ja siika. Suomen ensimmäisenä kokonaan vapautettuna jokena Renkajoki on nyt vaelluskalojen kulkureittinä aina Renkajärveen ja siihen laskeviin uomiin saakka. Järviylängön pienet virtavedet elättävät edelleen luonnonvaraisiakin taimenia, ja purokunnostuksilla pyritään parantamaan niiden elinmahdollisuuksia.
Tietyillä harju- ja niittyalueilla voi tavata harvinaisempia päiväperhosia, hyönteisiä sekä uhanalaisia lintulajeja. Järviylängön harvinaisuuksia on täpläperhosiin kuuluva perhoslaji kirjopapurikko, joka on Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Metsähallitus hoitaa järviylängöllä tiettyjä alueita ns. palojatkumoalueina, joilla yritetään turvata palaneesta puusta riippuvaisten lahottajasienten, hyönteisten ja muiden palolajien tulevaisuus.
Hämeen järviylänkö tarjoaa siis elinympäristön laajalle joukolle nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakoita ja kaloja, mikä tekee siitä merkittävän luonnon monimuotoisuuden alueen.
UHANALAISET LAJIT JÄRVIYLÄNGÖLLÄ
Hämeen järviylängöltä on löydetty useita uhanalaisia eläinlajeja, erityisesti lintulajeja, joiden suojelu on tärkeää alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Äärimmäisen uhanalaisia (CR) lintulajeja, joita esiintyy alueella, on mm. mustatiira. Erittäin uhanalaisia (EN) ovat hömötiainen, törmäpääsky ja huuhkaja. Vaarantuneita (VU) lajeja ovat mm. pyy, koskikara, töyhtötiainen, sinisuohaukka, varpuspöllö ja valkoselkätikka. Järviylänkö on koko Etelä-Suomen mittakaavassa hyvin tärkeä seutu vanhan metsän linnuille, joita ovat mm. metso, pohjantikka, palokärki, pikkusieppo, puukiipijä, kulorastas ja varpuspöllö.
Lisäksi alueella tavataan harvinaisempia rauhoitettuja nisäkkäitä, kuten ilvestä ja susia, joiden suojelu on erittäin tärkeää. Myös karhuun voi törmätä alueella aika ajoin. Suojeltaviin nisäkkäisiin kuuluu myös liito-orava.
Hyönteisistä Hämeen järviylängöllä on tehty havaintoja mm. erittäin uhanalaisesta (EN) kirjopapurikosta. Myös silmällä pidettävä (NT) isotoukohärkä viihtyy alueella.
Myös kasveista löytyy uhanalaisia lajeja järviylängöltä. Esimerkkeinä hämeenkylmänkukka (EN) ja idänkeulankärki. Alueelta löytyy myös alueellisesti uhanalainen masmalo, jonka alkuperäisiä kasvupaikkoja on paahteiset harjurinteet.
Alueen uhanalaiset lajit korostavat Hämeen järviylängön merkitystä luonnonsuojelukohteena ja luonnon monimuotoisuuden turvaajana Etelä-Suomessa.
Kuva: Luontoon.fi
JÄRVIYLÄNGÖN RETKEILYKOHTEET
Hämeen järviylängön tärkeimmät retkeilykohteet ovat monipuolisia ja tunnettuja luonnonkauneudestaan sekä retkeilypalveluistaan. Listan kärjessä ovat kansallispuistot ja suojelualueet. Merkittävimmät näistä ovat:
- Liesjärven kansallispuisto: Laajoja metsiä, järviä ja historiallisia perinneympäristöjä sekä kattavat reittiverkostot.
- Torronsuon kansallispuisto: Yksi Suomen laajimmista avosoista, patikointipolut, lintutornit ja pitkospuita pitkin kuljettavat reitit.
- Saaren kansanpuisto: Monipuolinen retkeilyalue, jossa yhdistyvät metsä- ja maalaismaisemat, järvet sekä ulkoilureitit.
- Komion luonnonsuojelualue: Tunnettu jyrkkärinteisistä harjuista, laajasta luonnontilaisesta Luutasuosta ja monimuotoisesta metsäluonnosta.
- Melkuttimien luonnonsuojelualue: Kirkasvetisiä järviä ja hiekkaharjuja, mainio kohde päiväretkille ja melontaan.
- Ahveniston ja Hattelmalan harjut: Hämeenlinnan arvostetuimpia virkistys- ja retkeilykohteita, joilla on merkittävä asema niin luonnonsuojelussa kuin kaupunkilaisten ulkoilussa.
- Ruostejärven virkistysalue: Hyvin varusteltu retkialue, josta löytyy useita reittejä ympäristöön.
- Pääjärven virkistysalue: Harjumaisema ja järvimaisema kohtaavat, hyvät polku- ja uintimahdollisuudet.
- Kissaniemen virkistysalue: Metsää, kallioita ja järviluontoa. Metsäpolku vie järven rantaa pitkin niemen ympäri.
- Soiden- ja rantojensuojeluohjelmiin kuuluvat alueet: Lukuisia erämaisia soita ja erämaajärviä, kuten Seitsemänlamminsuo, Purinsuo ja Keritty.
- Janakkalan-Rengon lintuvedet, Renkajoki–Kaartjoki ja Rengon kaakkurilammet: Kansallisesti tärkeiksi lintualueiksi määriteltyjä lintuvesiä ja -kosteikkoja, jotka houkuttavat linturetkeilijöitä kauempaakin.
Reittisuosituksena annetaan usein Hämeen Ilvesreitti. Se yhdistää useimmat edellä mainituista kohteista ja tarjoaa jopa 250 kilometriä rengas- ja yhdysreittejä päiväpatikoinnista vaellukseen asti. Ja uusimpana on vasta julkaistu 600 kilometrin mittainen Häme by Cycle pyörävaellusreitistö, joka kulkee myös keskeltä Etelä-Hattulaa Puolivälintietä pitkin.
Kuva: Hämeen Liitto
ALUEEN KUNTIEN SUHDE JÄRVIYLÄNKÖÖN
Hämeen järviylängön alueen eri kunnat hyödyntävät aluetta monipuolisesti luonnon- ja virkistysarvojen sekä matkailun kannalta. Kunnittain hyödyntäminen tapahtuu seuraavasti:
Hämeenlinna hyödyntää järviylänköä erityisesti luonnon virkistysalueena, esimerkiksi Ruostejärven virkistysalueen kautta. Pääpaino Hämeenlinnalla on kuitenkin kehittää omia virkistys- ja retkeilykohteita Ahveniston ja Hattelmalan harjujen alueella.
Forssa panostaa alueen retkeily- ja luontomatkailukohteisiin, kuten Torronsuon kansallispuistoon, joka on merkittävä suoalue ja retkeilypaikka. Se kehittää luontopalveluita ja ulkoilumahdollisuuksia alueella, jotka tuovat virkistyskäyttöä ja matkailua. Forssassa sijaitsee myös Forssan luontomuseo, joka esittelee Lounais-Hämeen luontoa ja luonnonsuojelutyötä.
Riihimäki käyttää järviylänköä osana virkistys- ja ulkoilualueiden verkostoa. Se tarjoaa pääsyn alueen metsä- ja harjumaisemiin sekä muihin retkikohteisiin, tukien luontomatkailua.
Tammela tunnetaan järviylängön merkittävänä osana ja hyödyntää aluetta muun muassa kansallispuistojen ja virkistysalueiden luonnon- ja kulttuuriperintöarvojen ylläpitoon. Se edistää kestävää luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä, hyödyntäen alueen monimuotoista luontoa.
Loppi hyödyntää alueensa suosittuja luontomatkailukohteita Komion luonnonsuojelualuetta sekä Melkuttimien aluetta monipuolisesti. Maakylä-Räyskälän Natura-alueella Lopella toimii useita luontomatkailuyrittäjiä, jotka toimivat ”sisäänheittäjinä” koko järviylängölle tarjoamalla muun muassa majoitus- ja virkistyspalveluja. Komion luonnonsuojelualueella sijaitsee myös yksi järviylängön harvoista esteettömistä retkeilyreiteistä.
Muut rajakunnat hyödyntävät alueen metsät ja suot virkistys- ja luontomatkailukäytössä. Ne myös osallistuvat ekologisen verkoston ylläpitoon ja kestävän maankäytön suunnitteluun, tukien alueen luonnon monimuotoisuutta.
Kuntien hyödyntäminen painottuu erityisesti luonnon virkistyskäyttöön, matkailun kehittämiseen, luonto- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen sekä ekologiseen kestävyyteen. Tämä muodostaa kokonaisuuden, jossa Hämeen järviylänkö toimii tärkeänä vetovoimaisena ympäristö- ja luontomatkailukohteena Etelä-Suomessa.
HATTULAN KUNNAN SUHDE JÄRVIYLÄNKÖÖN
Hattulan kunnan suhde järviylänköön on epäselvä. Hattulan kunta puhuu strategiassaan luontoarvoista, kestävästä kehityksestä ja ihmislähtöisestä toiminnasta, mutta sanaa järviylänkö ei Hattulan kotisivuilta löydy.
Toisin kuin muut kunnat, Hattula ei ole kehittänyt järviylängölle virkistystoimintaa. Hattulan kunta on kuitenkin myynyt vuonna 2022 Rengontiennummelta pienen määräalan Suomen valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin.
Hattulan kunnalla on merkittävä osallisuus Hämeen järviylänköön sekä luonnon että kulttuurimaiseman näkökulmasta. Etelä-Hattula on osa Hämeen järviylänköä, erityisesti sen metsäisiä moreeni- ja harjualueita sekä vesistöjä. Hattulan kunta ja Hämeen järviylänkö ovat osa laajempaa maisema- ja kulttuurialuetta, jolla on tärkeä rooli Hämeen historian ja perinteiden vaalimisessa.
Yhteenvetona Hattulan kunta on tärkeä osa Hämeen järviylänköä sekä luonnon että kulttuurihistorian näkökulmasta, ja se voisi niin halutessaan panostaa alueen arvokkaiden maisemien ja luonnonvarojen suojeluun sekä kestävään maankäyttöön. Se voisi myös tehdä yhteistyötä esim. Tammelan ja Lopen kanssa Hämeen järviylängön hyödyntämättömien mahdollisuuksien kartoittamiseksi ja luontomatkailutulojen kasvattamiseksi.
Kuva: Visit Häme – Häme by Cycle gravel & bikepacking routes
HÄMEEN JÄRVIYLÄNGÖN HYÖTYKÄYTÖN KEHITTÄMINEN
Hämeen järviylängön hyötykäyttöä voidaan kehittää rikkomatta sen luontoarvoja keskittymällä kestävän kehityksen periaatteisiin sekä ekologisen tasapainon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
- Ekologisen verkoston säilyttäminen ja vahvistaminen: Luonnon ydinalueiden ja niiden välisiä ekologisia yhteyksiä tulee vaalia, jotta lajien liikkuminen ja elinvoimaisuus säilyvät pitkällä aikavälillä. Luonnon suojelu- ja virkistysalueiden järjestelmällinen kehittäminen ja suojelupinta-alan lisääminen on tärkeää.
- Rajoitettu ja ohjattu virkistyskäyttö: Retkeilyn ja muun jokamiehenoikeuksiin perustuvan luonnon käytön edistäminen hallituilla ja rajatulla alueella, jotta sieto- ja häiriörajat eivät ylity. Esimerkiksi kansallispuistojen ja muiden luontomatkailukohteiden roolia ohjauksessa ja opastuksessa kehitetään.
- Luontomatkailun kehittäminen ympäristöystävällisesti: Rakentamalla vihreitä palveluja, kuten opastettuja reittejä, esteettömiä polkuja, ekologisia majoitus- ja ruokailumahdollisuuksia, joilla minimoidaan luonnon kuormitus.
- Viestintä ja koulutus: Kun lisäämme tietoisuutta luonnonarvoista ja kestävästä käytöstä, vahvistamme paikallisten ihmisten ja vierailijoiden ympäristöymmärrystä ja vastuuta siitä.
- Maankäytön suunnittelu ja yhteistyö: Kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan, että alueen maankäyttö tukee luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi välttämällä herkkien alueiden pirstoutumista ja vahvistamalla ekologisia yhteyksiä.
- Luonnonsuojelun ja talouskäytön tasapaino: Pyrkimys on suojella arvokkaita luontoalueita, mutta sallia myös alueiden kestävä metsätalous, maatalous ja muu elinkeinoelämän toiminta siten, että luonnon arvot säilyvät.
Näillä keinoilla Hämeen järviylängön luonnon monimuotoisuus ja ekologinen eheys voidaan turvata samalla kun aluetta hyödynnetään virkistyskäyttöön ja kestävään matkailuun.
LÄHDE TUTUSTUMISRETKELLE HÄMEEN JÄRVIYLÄNGÖLLE
Kannustamme teitä valtuutettuja tekemään kaksi retkeä Hämeen järviylängölle. Tee esimerkiksi patikointiretki Hämeen Ilvesreitillä ja tee pyöräilyretki Häme by Cycle -reitistöön tutustuen. Retkien aikana voit miettiä, miten reittejä voisi laajentaa kattamaan paremmin Hattulalle tärkeät historialliset luontokohteet. Ideoita ja ohjeita retkien suunnitteluun saat seuraavien linkkien kautta.
Tutustu myös uunituoreeseen Kanta-Hämeen maakuntaohjelman 2026-2029 luonnokseen, jonka Hämeen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 15.9.2025 asettaa nähtäville.
Hyviä syysilmoja kaikille!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Kolme edellistä valtuustokirjettä:
Tuulivoima näivettäisi Etelä-Hattulan. Kuntakin häviäisi.
Totuus tuulivoiman kiinteistöverosta
Etelä-Hattulan asukkaiden huoli on aitoa ja yksimielistä
Tuulentuoma 
3 vastausta artikkeliin “Säästetään Hämeen järviylänkö. Se on Etelä-Suomen keskuspuisto!”