Ruotsin nykyisen hallituksen energia- ja elinkeinoministeri Ebba Busch on ollut keulakuva Ruotsin historialliselle energiapolitiikan suunnanmuutokselle. Kyseessä ei ole pelkkä hienosäätö, vaan täyskäännös aiempaan linjaan verrattuna.
Jatkossa tuulivoima nähdään vain täydentävänä energiamuotona, jonka on pärjättävä markkinaehtoisesti ilman valtion apua ja väistyttävä, jos se on ristiriidassa maanpuolustuksen tai paikallisten asukkaiden tahdon kanssa. Uusi strategia rakentuu ydinvoiman varaan. Kirjoitimme Hattulan valtuutetuille, miksi Ruotsi on tehnyt suunnanmuutoksen ja mitä se merkitsee Suomelle ja Hattulalle.
Arvon valtuutetut,
Kun me suomalaiset olemme pulassa, katsomme mielellämme länteen, mitä Ruotsi on tehnyt. Niinhän se on, että Ruotsissa tapahtuneet olosuhteiden muutokset hiipivät Suomeen usein muutaman vuoden viiveellä. Silloin meille tulee paineita tehdä samansuuntaisia päätöksiä. Siksi nyt, kun Ruotsi on tehnyt suunnanmuutoksen omassa energiapolitiikassaan, meidänkin on syytä katsoa mitä ja miksi siellä on tapahtunut.
Kristillisdemokraattien Ebba Busch on Ruotsin nykyisen hallituksen energia- ja elinkeinoministerinä toiminut kasvona Ruotsin historialliselle energiapolitiikan suunnanmuutokselle. Kyseessä ei ole pelkkä hienosäätö, vaan täyskäännös aiempaan linjaan verrattuna.
Aiemmin Ruotsi tähtäsi ”100 % uusiutuvaan” energiaan, mikä käytännössä tarkoitti ydinvoiman alasajoa ja tuulivoiman massiivista lisäämistä. Buschin ja pääministeri Ulf Kristerssonin hallituksen aikana tavoite muutettiin muotoon ”100 % fossiiliton”. Tämä semanttinen muutos on valtava, sillä se tekee ydinvoimasta jälleen politiikan kulmakiven.
Ennen tuulivoima nähtiin ratkaisuna.
Nyt tuulivoima nähdään täydentävänä energiamuotona.
Käytännössä tämä ”täyskäännös” tarkoitti neljää muutosta.
1. Tavoite muutettiin uusiutuvasta fossiilittomaan
Tämä on muutoksen ydin. Hallitus poisti tavoitteista sanan ”uusiutuva” (förnybar) ja korvasi sen sanalla ”fossiiliton” (fossilfri). Aiemmin ydinvoima nähtiin välivaiheena, josta luovutaan. Nyt Ruotsi näkee, että ydinvoima on välttämätön osa ilmastotavoitteita ja teollisuuden sähköistymistä.
2. Ydinvoiman lisäämiseksi laadittiin uusi tiekartta
Marraskuussa 2023 Ebba Busch esitteli tiekartan ydinvoiman massiiviseksi lisäämiseksi. Tavoitteena on saada Ruotsiin uutta ydinvoimakapasiteettia vuoteen 2035 mennessä vähintään kahden suuren reaktorin verran (n. 2500 MW). Vuoteen 2045 mennessä pitäisi saada jopa kymmenen uutta reaktoria.
3. Lakimuutokset ja muut toimet
Ydinvoimaloiden rakentamisen mahdollistamiseksi Ruotsi on tehnyt monia laki- ja ohjeistusmuutoksia. Esimerkiksi laki, joka rajoitti reaktoreiden määrän kymmeneen, on poistettu. Reaktoreita saa nyt rakentaa myös uusille voimalapaikoille eikä vain vanhojen tilalle. Lisäksi hallitus on esittänyt massiivisia luottotakuita ja riskinjakomalleja, joilla varmistetaan hankkeiden eteneminen.
4. Tuulivoiman aseman muutos
Samalla tuulivoiman erityisasemaa on purettu. Hallitus on poistanut tuet, joilla valtion kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät olisi maksanut merituulivoiman kalliit liityntäjohdot mereltä mantereelle. Nyt tuulivoimayhtiöiden on maksettava nämä itse. Viestinnässään Ebba Busch on myös korostanut, että sähköjärjestelmä ei kestä pelkkää sääriippuvaista energiaa.
Miksi suunta muuttui?
Ebba Busch ja hallitus ovat perustelleet muutosta sähkön tarpeen lisääntymisellä, toimitusvarmuudella ja sähköteknisillä seikoilla.
Ruotsissa arvioidaan sähkön tarpeen tuplaantuvan seuraavien 10–20 vuoden aikana. Ruotsin teollisuuden sähköistyminen vaatii valtavasti lisää sähköä. Fossiilisia energialähteitä käytetään teollisuudessa vielä laajalti. Pelkän tuulivoiman lisääminen ei ole kuitenkaan saanut muutosta aikaiseksi teollisuudessa.
Kuva: Varapääministeri Ebba Buschin mukaan Ruotsi tarvitsee lisää vakaata ydinenergiaa Ruotsin fossiilittomuustavoitteiden saavuttamiseksi.
Toimitusvarmuusriskit kohdistuvat ennen kaikkea Etelä-Ruotsiin, joka on jo kärsinyt sähköpulasta ja korkeista hinnoista, koska alueelta olleita ydinvoimaloita on suljettu ja siirtoyhteydet pohjoisesta eivät riitä. Siellä on kuitenkin vain rajalliset mahdollisuudet rakentaa lisää pinta-alasyöppöä tuulivoimaa.
On myös todettu, että energiapolitiikan pitää perustua fysiikan lakeihin eikä ”toiveajatteluun” pelkällä tuulella pärjäämisestä. Sähköverkossa pitää olla riittävä määrä sen vakautta ylläpitävää tuotantoa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sen taajuutta ja inertiaa ylläpitävää säätövoimaa ja tuotantoa. Buschin hallituksen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin (SvK) näkemyksen mukaan lisätuulivoima ilman säädettävää perusvoimaa vain pahentaisi tilannetta.
Lisäksi Ruotsin sähköjärjestelmän suurin rakenteellinen ongelma on sähkön siirto tuotantopaikoilta kulutusalueille. Tuotanto on pohjoisessa: Ruotsin tuulivoiman ja vesivoiman tuotannosta valtaosa sijaitsee pohjoisessa. Sen sijaan kulutus on etelässä.
Niinpä Ruotsi on tullut siihen tulokseen, että yhtälö on helpoimmin ratkaistavissa rakentamalla uutta ydinvoimaa.
Täyskäännös ei ole tullut ilman vastustusta. Kritiikkiä tulee erityisesti oppositiolta, jonka huolena on uusien ydinvoimaloiden kalleus ja se, että ne vaativat veronmaksajien takausta. Lisäksi vaikka Ruotsi on (Suomen ohella) pisimmällä loppusijoitusratkaisuissa, ydinjätteen lisääntyminen huolettaa osaa kansasta.
Miten tuulivoiman asema muuttui tässä täyskäännöksessä?
Tuulivoiman asema muuttui täyskäännöksessä radikaalisti. Se putosi hallituksen ”lempilapsen” asemasta sivurooliin, jota ei enää tueta veronmaksajien rahoilla samalla tavalla kuin aiemmin. Ebba Buschin ja hallituksen linja on ollut tuulivoimalle ns. kylmä suihku.
Merituulivoimaloiden osalta päätökset olivat musertavia. Liityntämaksujen tuki peruttiin. Tuulivoimayhtiöiden on nyt maksettava itse kaapelit ja liitynnät kantaverkkoon. Tämä heikentää merituulivoiman kannattavuutta merkittävästi ja on saanut monet yhtiöt perumaan hankkeita. Lisäksi hallitus teki dramaattisen päätöksen hylätä 13 merituulivoimahanketta Itämerellä. Syynä oli, että puolustusvoimien mielestä tuulivoimalat häiritsevät sotilaallisia sensoreita, tutkia ja merivalvontaa liikaa. Koska Kaliningrad on lähellä ja turvallisuustilanne on heikentynyt, puolustusintressi ajoi energiaintressin ohi.
Ebba Busch on muuttanut myös tavan, jolla tuulivoimasta puhutaan julkisuudessa. Busch on käyttänyt termiä ”stålskogar” (teräsmetsät) kuvaamaan maatuulivoimaloita negatiivisessa valossa. Hän on korostanut, että maaseudun asukkaiden ääni on jäänyt kuulematta, kun valtavia voimaloita on pystytetty heidän takapihoilleen.
Kuva: Jo pelkät tuulivoimaloiden suunnitelmat vaikuttavat lähialueiden kiinteistöjen arvoihin.
Ruotsissa kunnilla on ollut vahva veto-oikeus tuulivoiman rakentamiseen, ja ne ovat käyttäneet sitä ahkerasti hankkeiden kaatamiseen. Hallitus ei ole poistanut veto-oikeutta, koska se haluaa kunnioittaa paikallista päätösvaltaa. Sen sijaan hallitus on esittänyt mallia, jossa kunnat saisivat suoran rahallisen (kiinteistöveron kaltaisen) korvauksen tuulivoimaloista, jotta ne suhtautuisivat myönteisemmin hankkeisiin.
Yhteenvetona voidaankin todeta, että ennen tuulivoima nähtiin ratkaisuna, jota valtio halusi tukea ja kiihdyttää kaikin keinoin korvaamaan ydinvoimaa. Nyt tuulivoima nähdään täydentävänä energiamuotona, jonka on pärjättävä markkinaehtoisesti ilman valtion apua ja väistyttävä, jos se on ristiriidassa maanpuolustuksen tai paikallisten asukkaiden tahdon kanssa.
Tuulivoimalla on vastoinkäymisiä myös Saksassa Ja Yhdysvalloissa
Saksa on ajanut ydinvoimansa alas viimeisten kymmenen vuoden aikana. Syntynyt tilanne on kimurantti, koska säästä riippuva tuotanto ei pysty ylläpitämään riittävää energiantuotantoa eikä sähköverkon vakautta. Fossiilisia kaasuvoimaloita käytetäänkin siirtymävaiheen reservinä ja joustavana tuotantona, kun tuulivoima ei tuota tarpeeksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että nämä muuttuvat tulevaisuudessa vetyvoimaloiksi, kun vihreää vetyä on saatavilla. Tämä onkin saksalaisten pääsyy saada Suomeen vetyteollisuutta.
Saksa pitää siis tuulivoimaa keskeisenä elementtinä energiamurroksessaan (Energiewende). Vaikka tuulivoimaloiden purkamistakin tapahtuu jo paljon, kokonaiskapasiteetti kasvaa edelleen. Tuulivoiman vastustus on kuitenkin lisääntynyt räjähdysmäisesti. Uudet voimalat ovat huomattavasti kookkaampia kuin aikaisemmat ja samalla voimaloiden haitat ovat kasvaneet. Myös suunnitellut uudet siirtoverkon moottoritiet (autobahn) pohjoisesta etelään ovat myös kohdanneet voimakasta vastustusta.
USA:ssa Trumpin hallinnon linjaus tuulivoimaan on ollut kriittinen ja rajoittava, erityisesti hallinnon toisen kauden alusta lähtien. Välittömästi virkaan astuttuaan presidentti Trump antoi toimeenpanomääräyksen, joka määräsi keskeyttämään kaikkien uusien tuulivoimalupien ja vuokrausten myöntämisen (sekä maa- että merialueilla) ja keskeyttämään lupien käsittelyn. Tuomioistuin kumosi myöhemmin määräyksen, mutta keskeytys ehti aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä ja epävarmuutta.
Hallinto on asettanut etusijalle fossiilisten polttoaineiden (öljy, kaasu, hiili) tuotannon ja käytön. Hallinto on pyrkinyt leikkaamaan puhtaan energian hankkeiden rahoitusta ja ohjeistanut valtiovarainministeriä lopettamaan puhtaan energian verohyvitykset. Tästä syystä esimerkiksi sähköautojen saamat hankintatuet poistuivat.
EU käynnistää ydinvoimaohjelman
Ursula von der Leyen puhui ydinvoimasta 10. maaliskuuta 2026 Pariisissa pidetyssä Nuclear Energy Summit -tapahtumassa. Hän kutsui Euroopan ydinvoiman osuuden vähentämistä ”strategiseksi virheeksi”. Von der Leyen totesi puheessaan mm.:
- Vuonna 1990 noin kolmasosa Euroopan sähköstä tuli ydinvoimasta, mutta nykyään osuus on vain noin 15 %.
- ”Tämä ydinvoiman osuuden pienentäminen oli valinta. Uskon, että Euroopan oli strateginen virhe kääntää selkänsä luotettavalle, edulliselle vähäpäästöiselle energialähteelle.”
Hän korosti, että ydinvoima ja uusiutuvat yhdessä takaavat energiaturvallisuuden, kilpailukyvyn ja riippumattomuuden.
Kuva: Ursula von der Leyen Nuclear Energy Summit -tapahtumassa Pariisissa 10.3.2026.
Lisäksi von der Leyen ilmoitti konkreettisina toimina, että EU luo 200 miljoonan euron takauksen yksityisiin investointeihin innovatiivisiin ydinvoimateknologioihin ja että EU:lla tulee olemaan strategia pienille modulaarisille reaktoreille (SMR), joiden pitäisi olla toiminnassa Euroopassa 2030-luvun alussa.
Tämä on iso käänne, koska von der Leyen oli aiemmin Saksan hallituksessa mukana ydinvoiman alasajon tukemisessa. Saksa sulki viimeiset reaktorinsa 2023.
Hattulan tuulivoimalat joutuisivat samanlaisiin myrskyn pyörteisiin
On todennäköistä, että Ruotsin kokemat paineet muuttaa kurssia vaikuttavat myös täällä Suomessa lähivuosina. Jo nyt Fortum, Helen ja muutamat pienemmät toimijat kartoittavat ns. pienydinvoimaloiden käyttökelpoisuutta Suomen energianlähteinä. Fingrid rajoittaa tällä hetkelläkin uusien sähkön tuottajien ja suurkuluttajien liittymistä kantaverkkoon. Ja pian ollaan tilanteessa, jossa Suomen kantaverkon vakaus alkaa olla uhattuna liian yksipuolisen sääriippuvan sähköntuotannon takia.
Hattulan kunnalle tuulivoiman suunnittelu tai sen unohtaminen ei ole vain energia- tai veropolitiikkaa, vaan se on myös riskien hallintaa. Kunnan viranhaltijoiden ja viime kädessä valtuutettujen pitää miettiä, mihin suuntaan suomalainen energiapolitikan täyskäännös on menossa. Ja jos tuulivoimaan päätetään riskeistä huolimatta mennä, minkälaisiin myrskyn pyörteisiin kunta siinä joutuu.
Katso myös video, jossa Ebba Busch puhuu energiaturvallisuudesta ja Euroopan tulevaisuudesta, sivuten myös Ruotsin linjaa. Siinä Ebba Busch avaa ajatteluaan energiapolitiikan strategisesta merkityksestä ja turvallisuusnäkökulmista, jotka ovat johtaneet nykyiseen linjaan.
Valoisuutta orastavaan kevääseen!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:
Tuulentuoma 