Monipaikka-asuminen on yleistynyt voimakkaasti ja saanut uusia muotoja viimeisen kymmenen vuoden aikana. Enää kyseessä ei ole vain perinteinen mökkeily, vaan monipaikka-asumisella on nykyään monia muotoja. Moni haluaa esimerkiksi tehdä töitä useammassa kuin yhdessä paikassa.
Voimistunut trendi ohjaa myös investointeja. Kakkoskotiasumisessa alkeellinen mökki kantovedellä ei enää riitä, vaan mukavuuksilta vaaditaan yhä enemmän kodinomaisuutta. Vaatimuksia kohdistetaan myös ympäristön palveluihin ja mahdollisuuksiin viettää vapaa-aikaa monipuolisesti kakkoskodin läheisyydessä.
Niinpä päätimme selvittää, miten Hattulan kunta suhtautuu tähän trendiin ja pyrkiikö se millään tavalla hyödyntämään sitä. Tutkimme asiaa ja kirjoitimme siitä kunnanvaltuutetuille.
Arvon valtuutetut,
Monipaikka-asuminen on yleistynyt voimakkaasti. Eri kunnat ovat reagoineet trendiin vaihtelevasti. Toiset ovat koettaneet hyötyä tilanteesta ja toiset eivät ole tehneet mitään.
Mitä tämä trendi tarkoittaa Hattulan kunnalle? Ja kuinka Hattula on reagoinut tilanteeseen tai yrittänyt hyötyä trendistä? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia tässä kirjeessä.
Mitä monipaikka-asumisella tarkoitetaan?
Monipaikka-asuminen (tai monipaikkaisuus) tarkoittaa sitä, että henkilö asuu säännöllisesti ja pitkäkestoisesti useammassa kuin yhdessä paikassa. Henkilöllä on siis useampi fyysinen asunto tai paikka, jota hän kutsuu kodiksi tai jossa hän viettää merkittävän osan ajastaan. Asuminen eri paikoissa ei ole satunnaista matkailua tai lomailua, vaan se on osa ihmisen pysyvää elämäntapaa ja rytmiä.
Asuinpaikat liittyvät usein henkilön elämän eri toimintoihin, kuten työhön, perhe-elämään, opiskeluun tai vapaa-ajan harrastuksiin. Henkilö voi asuu arkipäivät kaupungissa työn takia ja viikonloput tai lomat maaseudulla perheensä luona. Tai perhe asuu vakituisesti kaupungissa, mutta vietetään suuri osa kesästä tai muusta vapaa-ajasta vapaa-ajan asunnolla tai mökillä. Monipaikkaisuuteen ovat pakotettuja myös eroperheet ja monet opiskelijat.
Monipaikka-asuminen on lisääntynyt erityisesti etätyön, parantuneiden liikenneyhteyksien ja toisen kodin (kuten mökin) omistamisen yleistymisen myötä. Trendi vaikuttaa lisääntyvässä määrin aluekehitykseen ja palvelutarpeisiin eri paikkakunnilla.
Miten monipaikka-asuminen on kehittynyt Suomessa?
Monipaikka-asuminen ei ole Suomessa uusi ilmiö, vaan se on ollut osa suomalaista elämäntapaa jo pitkään. Kuitenkin sen luonne, laajuus ja merkitys ovat muuttuneet ja kehittyneet erityisesti viime vuosikymmeninä.
Kehityksen voi tiivistää seuraaviin vaiheisiin:
1. Perinteinen vapaa-ajan asuminen eli mökkeily
Monipaikkaisuuden juuret ovat Suomessa vahvasti vapaa-ajan asumisessa eli mökkeilyssä. 1900-luvun puolivälin jälkeen vaurastumisen ja lyhyempien työviikkojen myötä suomalaiset alkoivat hankkia kesämökkejä kaupungeista poistumista ja luonnonläheisyyttä varten. Tällainen monipaikkaisuus oli hyvin kausiluonteista; mökkeily keskittyi vahvasti kesään. Moni Etelä-Hattulan mökki on rakennettu alun perin tässä vaiheessa.
2. Liikkuvuuden paraneminen
Teknologinen kehitys ja parantunut infrastruktuuri alkoivat muuttaa monipaikkaisuutta 1900-luvun lopussa. Autoistumisen ja parantuneiden tieverkostojen myötä matkustaminen vakituisen asunnon ja toisen paikkakunnan välillä nopeutui ja helpottui. Aikaetäisyys alkoi korvata maantieteellistä etäisyyttä. Myös työhön ja opiskeluun liittyvä pendelöinti ja asuminen kahdessa paikassa yleistyivät. Erojen myötä yleistyi lasten ja vanhempien asuminen useammassa kodissa.
3. Digitalisaation ja koronan vaikutus
Tämä vaihe on mullistanut monipaikkaisuuden ja sen suosion viimeisten reilun 10 vuoden aikana. Digitalisaatio ja erityisesti laajakaistaverkkojen parantuminen ovat mahdollistaneet työnteon etänä. Tämä on poistanut pitkälti työn ja asumispaikan välisen tiukan sidoksen monilta tietotyöläisiltä.
Koronapandemia toimi valtavana katalyyttinä. Pakollinen ja laaja etätyö todisti, että työtä pystyy tekemään kotoa, mökiltä tai mistä tahansa toimivan yhteyden päästä. Tämä lisäsi vapaa-ajan asuntojen ympärivuotista käyttöä merkittävästi. Monipaikkaisuuden käsite laajeni vapaa-ajan asumisesta koskemaan entistä enemmän myös työperäistä monipaikkaisuutta (hybridityö).
Ikääntyvän väestön monipaikkaisuus on alkanut myös kasvaa. Eläkeläiset voivat viettää nykyään yhä pidempiä aikoja toisessa kodissaan tai talvehtia ulkomailla.
Monipaikka-asuminen on siis kehittynyt kausiluonteisesta lomanvietosta kohti paikkajoustavaa, ympärivuotista elämää, jossa asuminen, työ ja vapaa-aika yhdistyvät useammassa paikassa.
Onko monipaikka-asumisen vaikutuksia tutkittu?
Monipaikka-asumisen vaikutuksia ja ilmiötä on tutkittu Suomessa varsin laajasti erityisesti 2000-luvulla, kun ilmiö on digitalisaation ja etätyön myötä voimistunut. Tutkimus on keskittynyt erityisesti aluekehityksen, kuntatalouden ja elinvoiman näkökulmiin.
Kuntaliitto on teettänyt useita selvityksiä, jotka keskittyvät erityisesti kuntataloudellisiin vaikutuksiin ja kuntien rooliin. Yliopistot ja erityisesti yliopistojen tutkimuskeskukset ovat tuottaneet syvällisempää, akateemista tietoa ilmiöstä. Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkinut monipaikkaisuuden ja mökkeilyn vaikutusta luonnonvaroihin ja maaseudun rakenteeseen. Lisäksi esim. Ympäristöministeriö ja TEM (Työ- ja elinkeinoministeriö) ovat tilanneet selvityksiä monipaikkaisuudesta maankäytön ja aluekehityksen näkökulmasta.
Kunnat, jotka aktiivisesti huomioivat monipaikkaiset asukkaat palvelusuunnittelussaan ja ylläpitävät hyvää perusinfraa, pystyvät hyödyntämään ilmiön tuoman elinvoiman parhaiten.
Tutkimusten kohteina ovat olleet mm. seuraavat alueet.
- Monipaikkaisuuden vaikutus elinvoimaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monipaikka-asuminen ja mökkien ympärivuotinen käyttö ylläpitävät maaseudun ja pienten kuntien palvelurakennetta ja elinvoimaa luomalla kysyntää.
- Vaikutukset kuntatalouteen. Kuntaliiton tutkimukset ovat pyrkineet selvittämään, kompensoivatko monipaikka-asumisesta saadut kiinteistöverotulot ja kulutusvaikutukset niistä aiheutuvia kuntien lisäkustannuksia (esim. teiden kunnossapito, jätehuolto).
- Vaikutukset sosiaaliseen rakenteeseen. On tutkittu, miten monipaikkaisuus muuttaa kuntien sosiaalista rakennetta ja millaisia tarpeita kausiväestöllä on verrattuna vakituisiin asukkaisiin.
- Työpaikkajouston vaikutukset hyvinvointiin. On tutkittu, miten työpaikkajoustavuus vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin, tuottavuuteen ja valintoihin asuinpaikkojen suhteen. Tutkimus on korostanut nopeiden tietoliikenneyhteyksien kriittistä roolia monipaikkaisuuden mahdollistajana ja alueellisen kehityksen edistäjänä.
Tutkimusten yleinen viesti on, että kunnat, jotka aktiivisesti huomioivat monipaikkaiset asukkaat palvelusuunnittelussaan ja ylläpitävät hyvää perusinfraa (erityisesti nettiyhteydet), pystyvät hyödyntämään ilmiön tuoman elinvoiman parhaiten.
Miten monipaikka-asuminen on vaikuttanut vapaa-ajan asumiseen?
Monipaikka-asuminen on muuttanut vapaa-ajan asumisen luonnetta ja merkitystä huomattavasti, tehden siitä entistä ympärivuotisempaa ja kodinomaisempaa.
Muutos näkyy erityisesti seuraavasti.
- Ympärivuotinen käyttö: Vapaa-ajan asunnoilla vietettyjen vuorokausien määrä on kasvanut jatkuvasti. Mökeillä vietetään aikaa yhä useammin myös syksyllä, talvella ja keväällä.
- Kakkosasunnot: Mökit eivät ole enää vain perinteisiä ”kesäpaikkoja”, vaan niistä on tullut yhä enemmän kakkosasuntoja, jotka on varustettu ympärivuotiseen asumiseen.
- Työskentely mökeillä: Monipaikka-asuminen yhdistyy usein etätyöhön. Ihmiset voivat siirtää osan työviikostaan vapaa-ajan asunnolle, mikä mahdollistaa pidemmän yhtäjaksoisen oleskelun.
- Varustelutaso: Monipaikka-asuminen on nostanut vaatimuksia vapaa-ajan asuntojen varustelulle. Nopea nettiyhteys on noussut kriittiseksi, ja tiloihin saatetaan rakentaa erillisiä etätyöpisteitä.
- Kodinomaisuus: Vapaa-ajan asuntoja remontoidaan ja varustellaan kodinomaisiksi, jotta niissä on miellyttävä asua pidempiäkin aikoja.
- Ammattilaisten käyttö: Mökin omistajat käyttävät yhä useammin ammattilaisia remontointiin itse tekemisen sijaan. Näin he säästävät aikaa vapaa-ajan nauttimiseen eivätkä ole enää pelkästään ”rakentajan” vaan suunnittelijan roolissa.
- Kuntatalous ja elinvoima: Vapaa-ajan asukkaiden lisääntynyt läsnäolo parantaa monien maaseutumaisten kuntien elinvoimaisuutta, koska he käyttävät paikallisia palveluita, tuovat tuloja ja ostavat palveluita yrityksiltä.
- Palvelutarve: Kunnat joutuvat kiinnittämään huomiota siihen, miten vastata monipaikkaisten asukkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin (esim. tieverkosto, jätehuolto, kuntalaispalvelut).
Lyhyesti sanottuna, monipaikka-asuminen on siirtänyt vapaa-ajan asumisen painopistettä lyhyistä lomanvietoista kohti säännöllistä osa-aikaista elämää.
Kuva: Etelä-Hattulan asukkaiden odotuksia kakkoskodeille (EH40-aloite)
Minkälaiset kunnat ovat monipaikka-asumisen voittajia?
Monipaikka-asumisen voittajakuntia ovat ensisijaisesti ne maaseutukunnat, joissa on runsaasti vapaa-ajan asuntoja eli mökkivaltaiset kunnat. Näitä kuntia kutsutaan usein monipaikkaisiksi kunniksi, ja ne hyötyvät ilmiöstä monin tavoin.
Tyypilliset monipaikkaiset kunnat sijaitsevat vahvojen matkailualueiden ympärillä (esimerkiksi Järvi-Suomi, jossa on paljon rantaa ja mökkikantaa) tai suurten kasvukeskusten lähialueilla, esimerkiksi kunnissa, jotka sijaitsevat noin 1–2 tunnin ajomatkan päässä suurista kaupungeista kuten pääkaupunkiseutu, Tampere tai Turku).
Monipaikka-asuminen tuo näille kunnille etuja erityisesti taloudellisen toimeliaisuuden, elinvoiman ja kiinteistöverotulojen kautta.
- Kiinteistövero: Kunta saa kerätä kiinteistöveron kaikista alueellaan sijaitsevista kiinteistöistä, mukaan lukien vapaa-ajan asunnoista. Kun monipaikka-asuminen ja mökkeilyn ympärivuotisuus lisääntyy, kiinteistöverosta tulee yhä tärkeämpi ja vakaampi tulonlähde näille kunnille.
- Kulutuskysyntä: Lisääntynyt läsnäolo tarkoittaa lisääntyneitä ostoksia paikallisissa kaupoissa sekä palveluiden kysyntää (esim. ruokapalvelut, remontointi, mökin huolto).
- Yritystoiminta: Monipaikkaisuus voi tukea paikallisen yritystoiminnan kannattavuutta, jolloin kuntaan syntyy uusia tai säilyy olemassa olevia palveluita, joita kunnan vakituiset asukkaatkin voivat hyödyntää.
- Tiestön kunnossapito: Vapaa-ajan asukkaiden lisääntynyt käyttö saattaa tukea paremmin esimerkiksi tieverkoston ylläpitoa ja kunnossapitoa.
- Asuntojen arvo: Monipaikkaisuus voi nostaa vapaa-ajan asuntojen ja jopa vakituisten asuntojen arvoa kunnassa.
- Vuorovaikutus: Monipaikkaiset asukkaat ovat kuntalaisten ohella merkittävä sidosryhmä, jonka kanssa kunnat pyrkivät yhä enemmän vuorovaikutukseen esimerkiksi palvelujen suunnittelussa.
Voittamisen resepti – mihin kunnan kannattaa panostaa?
Jotta kunnasta tulee monipaikkaisuuden voittaja, sen kannattaa panostaa kolmeen pääalueeseen: palveluiden kehittäminen, infrastruktuurin parantaminen ja viestintä/osallisuus. Tavoitteena on muuttaa vapaa-ajan asunnot mahdollisimman toimiviksi kakkoskodeiksi.
1. Infrastruktuurin ja saavutettavuuden parantaminen
Kunta voi poistaa kaavoituksen esteet kakkoskotien rakentamiseksi ja varustamiseksi. Toimiva netti on nykyajan mökkeilyn edellytys etätyön ja opiskelun takia. Panostaa kannattaa ympärivuotiseen tieverkoston, erityisesti mökkiteiden, kunnossapitoon ja auraukseen, jotta liikkuminen on turvallista ja säännöllistä myös talvella.
2. Palvelujen saavutettavuus ja laajentaminen
Kun asunnoilla vietetään aikaa pitkiä aikoja, tarvitaan lähellä olevia peruspalveluita. Yhteistyössä sote-alueiden kanssa kunta voi varmistaa terveydenhuollon palvelujen saatavuuden myös vapaa-ajan asukkaille. Jätehuollon ja kierrätyksen järjestäminen niin, että se palvelee tehokkaasti myös säännöllisesti vapaa-ajan asunnoilla asuvia. Pyrkimys pitää yllä peruspalveluita (kaupat, apteekit, ravintolat), jotka houkuttelevat monipaikka-asujia viipymään ja kuluttamaan paikallisesti.
3. Monipaikka-asujien osallistaminen ja viestintä
Kunnat pyrkivät saamaan monipaikka-asujat tuntemaan itsensä osaksi kuntaa ja sitoutumaan siihen. Säännöllinen tiedotus ja viestintä myös vapaa-ajan asukkaille heitä koskevista asioista. Kutsutaan monipaikka-asujia mukaan erilaisiin tapahtumiin, yhdistystoimintaan ja talkoisiin, mikä kasvattaa sitoutumista ja tuo osaamista kuntaan.
4. Matkailun ja palveluliiketoiminnan kehittäminen
Kannustetaan paikallisia yrityksiä tarjoamaan monipaikka-asujille räätälöityjä palveluita, kuten mökin huolto-, siivous- ja pihatöitä. Kehitetään talvimatkailua ja muita vapaa-ajan aktiviteetteja, jotta alue pysyy vetovoimaisena ympäri vuoden.
Näillä toimenpiteillä kunnat pyrkivät luomaan vetovoimaisen ympäristön, jossa ihmiset voivat nauttia luonnosta, mutta myös hoitaa työnsä ja arjen perusasiat sujuvasti toisesta kodistaan käsin.
Kuva: Takajärvi on yksi Hattulan monipaikka-asumisen kehto
Miten Hattulasta tehdään monipaikkavoittaja?
Hattulalla kaikki menestymisen edellytykset olla monipaikkakuntien voittaja. Se sijaitsee vahvojen matkailualueiden keskellä (Hämeen järviylänkö ja Vanajan vesistö) ja kaikkien Etelä-Suomen suurten kasvukeskusten vieressä vain noin reilun tunnin ajomatkan päässä. Hattulan sijainti luokin sille valtavan kilpailuedun monipaikka-asujien silmissä.
Hattulan kotisivuilla monipaikka-asuminen mainitaan yhden ainoan kerran. Syyskuussa 2022 kunnanjohtaja Pekka Järvi kirjoitti Kunnan kuulumisia -kirjoituksessaan monipaikkaisuudesta mm. seuraavasti: ”Hattulan pitää olla valmis tähän muutokseen, koska haluamme kehittyä, säilyä kuntakartassa ja asioista itse päättää. Tarvitaan rohkeutta, joustavuutta, päätöksiä ja niiden toimeenpanoa”. Voiko asian enää paremmin sanoa? Tarvitaan vain tahtoa!
Etelä-Hattulan kehittämissuunnitelma 2040 (EH40-suunnitelma) on suunnitelma monipaikka-asumisen hyödyntämisestä Etelä-Hattulassa. Kun sitä lähdetään toteuttamaan, pitää suunnitelman ajatukset ottaa käyttöön koko Hattulassa. Sillä lailla suunnitelmasta tulee meille kaikille yhteinen, ja sillä lailla voimme kaikki hyötyä monipaikka-asumisesta.
EH40-suunnitelma on hyvä! Ja siksi se pitää laittaa toteutukseen!
Lue myös seuraavat kirjoitukset monipaikkaisuudesta.
Hyviä hiihtokelejä kaikille!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:
Tuulentuoma 