Sotkajärveläinen Juhani Pekkala ihmettelee, onko Hattulan kunta ajamassa itseään taloudelliseen giljotiiniin, jossa tuulivoimatuotot eivät toteudu ja kunta häviää merkittävästi, koska vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat eivät investoi alueella eivätkä palvelut kehity. Kirjeessään Hattulan valtuutetuille Juhani kuvaa, miksi Suomi ei tarvitse Hattulan tuulivoimaloita ja miksi niiden kaavoittaminen ei ole Hattulan kunnallekaan sen aiheuttamien riskien arvoista.
Arvon valtuutetut,
Olen Juhani Pekkala. Olen toiminut työurallani taloustoimittajana, päätoimittajana ja järjestöjohtajana. Vietän paljon aikaa Sotkajärvellä, jonka rannalla on toinen kotimme. On ollut jo yli 20 vuotta. Hämeen järviylängöstä on tullut meille hyvin merkityksellinen paikka. Sen erämaamainen luonto rauhoittaa, ja alueella on useita vireitä paikallisyhdistyksiä, jotka tuovat alueelle elinvoimaa, viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Tällä taustalla olen kiinnostuneena, mutta myös hämmentyneenä, seurannut Myrsky Energian hankkeita Etelä-Hattulassa. Niistä Niinimäen tuulivoima-alue on nyt ajankohtainen.
Niinimäen hanketta voi arvioida monesta eri näkökulmasta, kuten näissä valtuustokirjeissä on ansiokkaasti tehty. Itse otan esille asian, joka ansaitsee sekin tulla käsitellyksi: tarvitseeko Suomen sähkönhuolto Niinimäen voimaloita ja onko niillä valtakunnallista merkitystä? Entä onko niistä hyötyä paikalliseen sähkön saatavuuteen?
Kuva: Juhani Pekkala osallistuu joka vuosi Sotkajärven lintualueen niittämiseen ennen lintujen kevätmuuttoa.
Suomen sähköntuotanto on jo 19 500 MW
Niinimäkeen on suunniteltu kaavoitettavaksi enintään 12 tuulimyllyä, joiden jokaisen teho on 6-10 megawattia. Suurimmillaankin Niinimäen kapasiteetti olisi vain 120 megawattia (MW). Viimeisimmän tiedon mukaan kaavoitus kattaisi 9 voimalaa, jolloin todellinen kapasiteetti 6,6 MW voimaloilla olisi vain 60 MW. Ja tänä vuonna toteutuneella tuulivoimaloiden 27% hyötysuhteella laitoksen todellinen tuotto olisi alle 17 MW.
Eri lähteiden mukaan Suomen koko sähköntuotantokapasiteetti on noin 19 500 MW ja tuotanto vuodessa 80 terawattituntia (TWh). Eniten sähköä tuottaa ydinvoima (38 %) ja seuraavaksi tuulivoima (24 prosenttia).
Kuva: Suomen sähköntuotannon jakautuminen tuotantomuodoittain 2024.
Suomen sähkönkulutus on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla vuodesta 2005. Vuonna 2024 kului sähköä 83 terawattituntia, tänä vuonna kulutus voi aavistuksen verran jopa laskea.
Kuva: Sähkön hankinta ja kokonaiskulutus 1990-2024 (Lähde: Tilastokeskus)
Merkittävää on myös, että vuonna 2024 Suomen sähköntuotannosta jo 95 % on fossiilitonta eli uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla tuotettua.
Tuulivoiman osuus on kasvanut viime vuosina ja se nousi viime vuonna vesivoiman ohi toiseksi suurimmaksi sähköntuotantomuodoksi. Vuosittaiset osuudet vaihtelevat kuitenkin sääolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi vesivoiman tuotanto vaihtelee vesitilanteen mukaan ja sääriippuvaisen tuulivoiman tuotanto vaihtelee suuresti tuulien mukaan.
Kun sääriippuvaisen tuotannon määrä kasvaa tuntuvasti, tavalliset kuluttajat huomaavat sen kukkarossaan. Tuulisina päivänä hinta voi olla jopa negatiivinen, mutta tuulettomina pakkaspäivinä sähkö on todella kallista. Hintavaihtelusta kärsivät nimenomaan tavalliset kuluttajat, koska suuret yritykset ja muut suurasiakkaat saavat sähkönsä kiinteään hintaan.
Kuva: Tuulisina päivänä hinta voi olla jopa negatiivinen, mutta tuulettomina pakkaspäivinä sähkö on todella kallista.
Sähkönkulutus kasvaa, mutta tuulivoima ei ole ratkaisu
On arvioitu, että Suomen sähkökulutus voi enimmillään kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Miten kasvuun pitäisi vastata?
Tuulivoimateollisuus ja -sijoittajat ovat päättäneet tulla jakamaan pottia. Tuulivoimateollisuuden etujärjestön Suomen Uusiutuvien mukaan maahamme on suunnitteilla maatuulivoimalaprojekteja 417 kappaletta. Niiden kapasiteetti olisi yli 60 000 MW. Nyt tuulivoiman kapasiteetti on 8900 MW. Kapasiteetti siis lähes seitsenkertaistuisi! Luvussa eivät ole mukana merituulivoimalat, joiden kapasiteetin arvioidaan hankkeiden perusteella kasvavan lähes 30 000 MW.
Kuva: Niinimäen hanke on yksi 281 projektista, jotka ovat kaavoituksessa. Suomessa on yli 80 hanketta (yli 8200 MW), jotka ovat pidemmällä kuin Hattulan hanke. (Lähde: Suomen Uusiutuvat ry)
On selvää, että suunniteltu määrä tuulivoimaa ei toteudu. Tuulivoimainvestoinnit ovat hidastuneet kohonneiden kustannusten, korkojen ja rahoituksen tiukentuneen saatavuuden vuoksi. Suomen Uusiutuvien mukaan ensi vuonna ei aloiteta rakentaa yhtäkään uutta tuulivoima-aluetta.
Tuulivoiman paradoksi on, että se kannibalisoi omaa kannattavuuttaan. Mitä enemmän sitä rakennetaan, sitä enemmän on sääriippuvaista tuotantoa, joka painaa sähkön hinnan usein negatiiviseksi.
Lisäksi tuulivoima aiheuttaa sähköntuotantoon niin rajua heittelyä, että se vaatii tuotannon tasapainottamiseksi säätövoimaa, jota ei kuitenkaan olla riittävästi tekemässä. Sähkön varastointikin on alkuvaiheessa eikä siihen ole vielä löydetty kannattavaa toimintamallia.
Niinimäki on pieni hanke Myrskyllekin
Miltä tilanne näyttää Myrskyn näkökulmasta? Myrsky on ilmoittanut, että sillä on tuulivoimahankkeita 4270 megawatin edestä. Tosin vielä yhdelläkään hankkeella ei ole edes rakennuslupaa.
Joka tapauksessa Niinimäki on alle kolme prosenttia Myrskyn ilmoittamista hankkeista.
Jos Niinimäen hanke on valtakunnan tasolla häviävän pieni, niin se on sitä jopa Myrskyn omassa projektisalkussa. Ikävä paradoksi on se, että valtakunnallisesti erittäin pienen hankkeen vaikutukset Härkätien, Renkajärven ja Takajärven ympäristöön ja asukkaisiin ovat kuitenkin erittäin suuret.
Valtakunnallisesti erittäin pienen hankkeen vaikutukset Härkätien, Renkajärven ja Takajärven ympäristöön ovat kuitenkin erittäin suuret.
Niinimäen sähkö syötettäisiin valtakunnan verkkoon. Se menee sille taholle, joka tekee Myrskyn kanssa sähköstä pitkäaikaisen ostosopimuksen, ns. PPA-sopimuksen. Myrsky ei ole vielä kertonut sopimuksista. Varmaa on kuitenkin se, että Hattulaa sähkö ei hyödytä.
Pahimmillaan sähkö viedään Suomen rajojen ulkopuolelle, kuten kävi OX2:n jättihankkeen kanssa Karijoella ja Isojoella: Amazon osti koko kapasiteetin Ruotsiin. Pelko siitä, että Suomesta tulee muiden maiden sähköreservaatti, ei ole tuulesta temmattu. Riski on aito.
Taloudellinen giljotiini on viisasta välttää
Jo nyt voi päätellä, että Niinimäen kannattavuus saattaa jäädä huonoksi. Investointi viivästyy yleisistä syistä tai Myrsky Energian taloudelliseen tilanteeseen liittyvistä syistä tai molemmista. Kaiken lisäksi Niinimäki on arvioitu alueeksi, johon tuulivoima sopii huonosti. Tähän johtopäätökseen tulivat Hämeen liitto selvityksessään ja ELY-keskus perustellussa päätelmässään.
Pahimmillaan tulee tilanne, jossa Niinimäellä on tuulivoimakaava, mutta ei hankkeen toteuttajaa. Silloin kunta häviää merkittävästi, koska vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat eivät investoi alueella eivätkä palvelut kehity. Jää saamatta sekä tuulivoimatuotot että nousevat kiinteistöverotuotot.
Tämä taloudellinen giljotiini kannattaa välttää Hattulassa. Siksi olisi järkevää päättää, että tuulivoimaa ei kaavoiteta, koska sillä ei ole Suomen sähköntuotannolle mitään merkitystä ja koska se saattaa lukita Etelä-Hattulan taloudelliseen limboon vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Siksi on järkevää lähteä toteuttamaan vaihtoehtoa eli EH40-hanketta.
Rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa!
Juhani Pekkala
Puheenjohtaja
Sotkajärviyhdistys ry
Linkkejä valikoituihin aikaisempiin valtuustokirjeiseemme:
Onko Myrsky Energia Hattulalle luotettava kumppani?
Yhdistysten tuulivoimapalaute on ehdottoman vastustavaa
Etelä-Hattulan kehittämissuunnitelma. Tuulivoimaa parempi vaihtoehto.
Tuulentuoma 
hyvä kirjoitus. Kaikki pörssisähkön käyttäjät tietävät että myllyjä on tarpeeksi. Myrskyllä hinta painuu miinukselle ja tyynellä hinta nousee satoja prosentteja. Ei ole normaali tilanne Säätövoimaa heti suunnitteluun. Terveisin tane
TykkääTykkää