Teimme vaihemaakuntakaavan OAS-lausunnoista yhteenvedon ja kommunikoimme siitä Hattulan valtuutetuille. Analyysi osoittaa, että kukaan osapuoli ei ole kyennyt kertomaan, miksi tuulivoima olisi Kanta-Hämeen etu. Samoin tuli ilmi, että tuulivoiman kannattajat ovat lopulta varsin harvassa.
Tutustu lausuntoihin ja kirjeeseen alta. Sieltä löydät myös, mitä Hattulan kunta kertoi omassa lausunnossaan.
Arvon valtuutetut,
Maakuntakaavan 2040 päivityksen, ns. vaihemaakuntakaavan, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saatiin palautteet jo vuosi sitten. Ne on myös julkaistu viime vuoden puolella. Mutta se, mikä on jäänyt puuttumaan, on asiasta käytävä keskustelu.
Palautteita annettiin yhteensä 72 kpl. Lausuntojen ja mielipiteiden antajina olivat viranomaiset (mm. Puolustusvoimat, ELY-keskus, Museovirasto), kunnat (lähes kaikki Kanta-Hämeen kunnat), luonnonsuojelujärjestöt (Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri, BirdLife, Sääksisäätiö, Vanajavesisäätiö), yritykset (esim. Caruna, Fingrid, Loimua) ja yksityiset henkilöt joko omissa nimissään tai erilaisten paikallisyhdistysten kautta.
Lausunnoissa ja mielipiteissä nousi esiin selvästi kahdenlainen suhtautuminen tuulivoimaan.
Lausunnoissa ja mielipiteissä nousi esiin selvästi kahdenlainen suhtautuminen tuulivoimaan: osa pitää tuulivoimaa tärkeänä osana vihreää siirtymää, mutta monissa palautteissa korostuvat huoli ja vastustus.
Myönteisen kannan ottaneet tahot perustelivat kantaansa seuraavasti.
- Energiamurros ja ilmastotavoitteet: Tuulivoimaa pidetään keinona vähentää päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sen katsottiin tukevan maakunnan siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta.
- Maakunnan energiaomavaraisuus: Useissa lausunnoissa todetaan, että tuulivoima voi lisätä huoltovarmuutta ja turvata sähköntuotantoa paikallisesti.
Myönteisen kannan esittäneet eivät kuitenkaan perustelleet, miten tuulivoiman rakentaminen Kanta-Hämeeseen edistäisi näitä tavoitteita tai miten hyöty jäisi Kanta-Hämeeseen. He eivät kertoneet, miten tuulivoima edistäisi siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta, kun tuulivoima siirretään valtakunnan verkkoon ja se voidaan myydä esim. Ruotsiin. Tai miten huoltovarmuus paranisi, kun suurin ongelma ajoittuu aikaan, jolloin ei tuule.
Huolenaiheita, jotka vaikuttavat kaikkiin paikallisiin henkilöihin ja heidän elinympäristöihinsä
Kielteisen näkökulman esittäneet toivat esille sellaisia huolenaiheita, jotka vaikuttavat kaikkiin paikallisiin henkilöihin ja heidän elinympäristöihinsä. Palautteissa korostuivat käsin kosketeltavat ja arjessa aistittavat asiat tai pelot niistä.
- Maisema- ja kulttuuriarvot: Tuulivoimapuistot koetaan vakavaksi uhaksi perinteisille maisemille, erityisesti Hattulan Niinimäen alueella. Mainittiin Härkätien ja Vuohiniemen kulttuurimaisemat sekä arkeologiset arvot.
- Luonnon monimuotoisuus: Luonnonsuojelupiiri ja useat asukkaat nostivat esiin voimaloiden vaikutukset linnustoon, luontokohteisiin, hiljaisiin alueisiin ja ekologisiin verkostoihin. Tuulivoiman ei tulisi heikentää luonnon ydinalueita, kansallispuistoja tai Natura-kohteita.
- Melu ja terveys: Useissa palautteissa vaadittiin vähintään 2 km suojaetäisyyttä asutukseen, koska matalataajuisen melun ja infraäänten vaikutukset koettiin merkittäväksi ongelmaksi.
- Kiinteistöjen arvon aleneminen: Esimerkiksi Renkajärven ja Kotkajärven alueiden asukkaat vastustivat hankkeita, koska pelkäävät mökkiensä ja tonttiensa arvon laskevan.
Lausunnonantajat korostivat myös, että yksittäiset YVA-menettelyt eivät huomioi tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia. He korostivat, että maakuntakaavassa tulisi arvioida kokonaistilanne. Useat palautteet kyseenalaistivat myös, onko järkevää suunnitella niin suurta määrää tuulivoimaa suhteessa Kanta-Hämeen omaan sähkönkulutukseen. Pelättiin ylimitoitusta ja energian ylituotantoa, joka tuhoaisi luontoa turhaan.
Lausunnonantajat tekivät monia kehitysehdotuksia. Esimerkiksi suojaetäisyydet tulisi mitoittaa voimaloiden koon mukaan (esim. 2 km yli 300 m korkeille voimaloille). Liityntälinjat olisi toteutettava ensisijaisesti maakaapelina, ei ilmajohtona.
Lisäksi huomautettiin, että tuulivoiman lisäksi vaihemaakuntakaavassa tulisi tarkastella muita energiamuotoja (aurinko, biokaasu, vety), jotta ratkaisut eivät perustu yksipuolisesti tuuleen vaan päättäjille esitetään vaihtoehtoja. Myös kuntien päätösvaltaa tuulivoimahankkeissa tulisi rajoittaa, jotta vältetään osaoptimointi ja varmistetaan maakuntatason kokonaissuunnittelu.
Eri sidosryhmillä oli varsin erilaiset painotukset
Palautekoosteesta käy ilmi, että eri sidosryhmillä oli varsin erilaiset painotukset ja jopa ristiriitaisia näkemyksiä tuulivoimasta.
- Puolustusvoimat: Painotti tuulivoiman mahdollisia haittoja maanpuolustuksen toiminnalle (tutkat, harjoitusalueet).
- ELY-keskus: Korosti lain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimista sekä luonto- ja kulttuuriarvojen turvaamista.
- Caruna Oy ja Fingrid: Näkivät tuulivoiman kasvun ennen kaikkea sähkönsiirron ja verkon vahvistamisen tarpeena.
- Tuulivoimatoimijat: Korostivat ilmastohyötyjä ja energiamurroksen välttämättömyyttä.
- Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja BirdLife: Suhtautuivat kriittisesti tuulivoimaan. Vaativat, ettei tuulivoima saa heikentää ekologisia verkostoja, Natura-alueita tai hiljaisia alueita. Painottivat, että maakuntakaava ei saa pohjautua yksipuolisesti FCG:n tekemään tuulivoimaselvitykseen, jonka laatimisessa oli heidän mukaansa ongelmallisia rajauksia.
Asukkaat ja kyläyhdistykset olivat yleisesti kriittisimpiä tuulivoimalle. Heitä huoletti melu, infraäänet ja terveysvaikutukset ja siksi he vaativat pitkiä suojaetäisyyksiä. Myös kiinteistöjen ja mökkien arvon aleneminen loi pelkoja. Samoin maiseman ja kulttuuriympäristön turmeltuminen nousi esiin palautteissa.
Kuntien kannat olivat vaihtelevia. Osa näki tuulivoiman mahdollisuutena lisätä verotuloja ja energiaomavaraisuutta. Toiset kunnat olivat varauksellisia ja nostivat esiin asukkaiden huolia melusta, maisemasta ja kiinteistöarvojen laskusta. Esimerkiksi Janakkala ja Tammela painottivat luontoarvojen huomioimista, kun taas Hausjärvi ja Loppi näkivät myös elinkeinollisia mahdollisuuksia.
Kuva: Lepaan Lepaan Mamselli-tuulimylly
Miten Hattulan kunta kuvasi omat tavoitteensa?
Hattulan kunta antoi melko laajan lausunnon. Kunta korosti lausunnossaan kestävän kehityksen ja energiaratkaisujen edistämistä. Uusiutuvan energian, erityisesti aurinko- ja tuulivoiman sijoittumismahdollisuudet, tulisi sisällyttää kaavaan. Hattulan kunta ilmoitti myös, että Hattulassa on jo käynnissä tuulivoimayleiskaava kunnan eteläosassa ja myös toinen tuulivoima-alue on suunnitteilla eteläosaan. Lisäksi kunnan koillisosaan on suunnitteilla aurinkovoimala.
Hattula korosti myös, että kunnassa on runsaasti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita. Lisäksi tavoitteena tulee olla sovittaa yhteen eri tasoiset intressit (paikalliset, maakunnalliset, valtakunnalliset). Hattula korosti myös sijainnin ja maankäytön merkitystä elinvoimatekijänä sekä kiinteää suhdetta Hämeenlinnan kaupunkiseutuun.
Hattulan kunnan lausunnon sanamuodoista ei käy selville, kuka tuulivoimaloita Hattulaan suunnittelee. Onko se kunta itse vai onko se ainoastaan Myrsky Energia Oy? Jos katsoo, mitä kunnanjohtaja Pekka Järvi kertoi kaavoituspäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen yhteydessä kunnanhallitukselle, niin kunta ei ole päättänyt mistään. Kaavoituspäätöskin oli vain ”kaavoitusta valmisteleva päätöksenteko”. Tässä epäselvässä tilanteessa kannattaa ehkä käydä kysymässä, kuka hankkeessa on kuskin paikalla ja kuka pelkääjän.
Palautteiden perusteella tuulivoima ei ole Kanta-Hämeen etu.
Yhteenvetona annetuista palautteista on helppo todeta, että kukaan osapuoli ei ole kyennyt osoittamaan sellaisia seikkoja, joiden perusteella tuulivoima olisi Kanta-Hämeen etu. Tosin tiedämme, että kiinteistöverotuotot ovat motiivina ainakin Hattulassa, mutta niistäkään Hattulan kunta ei ole koskaan esittänyt mitään hyöty-kustannuslaskelmaa. Samoin palautteiden analysointi osoittaa, että tuulivoiman kannattajat ovat lopulta varsin harvassa.
Kehotammekin analyysin pohjalta kaikkia valtuutettuja aloittamaan aidon keskustelun siitä, minkälaista Kanta-Hämettä ja Hattulaa he haluavat olla rakentamassa. Nyt on aika vaikuttaa. Keskustelua kannattaa käydä Hämeen Liiton henkilöiden kanssa ja myös niiden henkilöiden kanssa, jotka istuvat maakuntavaltuustossa. Jos keskustelua ei aloiteta nyt, voi käydä niin, että Hattulan valtuustosta tulee pelkkä kumileimasin.
Lue Hattulan kunnan lausunto vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lue myös kaikki vaihemaakuntakaavan OAS-vaiheen lausunnot ja vastineet
Hyvää syksyn jatkoa kaikille!
Etelä-Hattulan puolesta
Jori Kanerva
Aikaisempia valtuustokirjeitämme:
Säästetään Hämeen järviylänkö. Se on Etelä-Suomen keskuspuisto!
Tuulivoima näivettäisi Etelä-Hattulan. Kuntakin häviäisi.
Totuus tuulivoiman kiinteistöverosta
Tuulentuoma 
4 vastausta artikkeliin “Vaihemaakuntakaava: Tuulivoiman hyödyt hukassa ja kannattajat harvassa.”