Tämä vastine jäi Hämeen Sanomilta julkaisematta. Sen on kirjoittanut tuulivoimaan yli kahden vuoden ajan laajalti perehtynyt hattulalainen, joka on tutkimansa perusteella erittäin huolissaan tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista. Lainsäädännössä ympäristön-, luonnon- sekä terveydensuojelu menevät kuntatalouden edelle. Päätöksentekijöillä on siis lakiin perustuva velvollisuus ottaa haitat huomioon.

Pitää muistaa, että vain tuuli on puhdasta.
Itse voimalaitos on raskasta teollisuutta.

Antti Piirainen Hämeen Sanomien 28.11.2024 mielipidepalstalla toivoi, ettei tuulivoiman haittapuoliin kiinnitetä liikaa huomiota vaan muistetaan, että tuulivoima tuo rahaa kunnan kassaan ja muutamille maanomistajille. Juuri näin tuulivoimayhtiöt toivovat ihmisten ajattelevan. Lisäksi taitava tuulivoimamarkkinointi on rakentanut harhan, jonka mukaan tuulivoima olisi täysin fossiiliton, uusiutuva ja puhdas energiamuoto.

Pitää muistaa, että vain tuuli on puhdasta. Itse voimalaitosrakennus on raskasta teollisuutta, joka edellyttää fossiilisia polttoaineita koko elinkaarensa ajan. Voimalaitos tarvitsee toimiakseen tuhansia litroja erilaisia öljyjä ja muita kemikaaleja. Vikaantuessa ne muodostavat vakavan ympäristöriskin. Lapaeroosion myötä luontoon kertyy lasikuitua ja mikromuovia, joka sisältää ympäristömyrkky bisfenoliA:ta. Sitä kutsutaan hormonihäiriköksi, jolla on vaikutuksia mm. hedelmällisyyteen, lisääntymiseen, oppimiseen ja immuunijärjestelmään. Kuka haluaa riskeerata terveytensä syömällä marjoja ja sieniä tuulivoima-alueelta? Teräsbetoniperustus jätetään tämänhetkisen ohjeen mukaan niille sijoilleen ikuisiksi ajoiksi. Tutkimustietoa ei ole sen rapautumisen ja ruosteen pitkänajan vaikutuksista esimerkiksi pohjavesiin. Onko ruosteinen vesi ok?

Kuva: Yhden maatuulivoimalan betoni-teräsperustus voi viedä jopa 4500 kuutiometriä betonia ja noin 200 tonnia harjaterästä.  Kuvan lähdelinkki tässä.
Tuulivoimaloiden perustukset on purettava ja kierrätettävä

Kirjoittaja totesikin tuulivoimaloiden haitat todellisiksi. Sitä ne ovat. Voimalat muuttavat luonnonmaisemat teollisiksi sekä melultaan ja valoltaan kaupunkimaisiksi. Turbiinin lähtömelu on noin 108 dB, jonka uskotellaan heikentyvän alle puoleen muutaman kilometrin päässä. Ihmiset kuvaavat tuulivoimalamelua henkiseksi ja fyysiseksi väkivallaksi, joka aiheuttaa mm. unettomuutta, sydänoireita, tinnitusta ja kuvotusta useiden kilometrien päässä turbiineista. Tutkimusten mukaan oireet ovat todellisia eivätkä kuviteltuja. Lintukuolemien lisäksi suurin osa eläimistä kaikkoaa melun vuoksi yli viiden kilometrin päähän. Melu on ajanut myös ihmisiä pois kodeistaan. Kyseessä on tragedia, koska samaan aikaan kiinteistön arvo on merkittävästi laskenut. 

Vireillä on lainsäädäntöuudistuksia, joissa mm. tuulivoiman kiinteistövero tasataan kuntien kesken ja tuulivoimalatulot otetaan huomioon kuntien valtionosuuksissa. Tuulivoimatuloihin liittyy siis merkittävää epävarmuutta. Lisäksi tullaan määrittämään asutuksen ja voimalan välille minimietäisyys. Sen tulisi meluasiantuntijoiden mukaan olla vähintään 10 x voimalan pyyhkäisykorkeus (eli jos 300, niin 3000 metriä). Voimaloiden välisen etäisyyden tulisi olla 8 x roottorin halkaisija (eli jos 200, niin 1600 metriä), jotta melua voimistavaa jättöpyörrettä ei syntyisi. Nämä edellytykset eivät Hattulan ja Hämeenlinnan hankkeissa toteudu. Jos eläimet kaikkoavat viiden kilometrin päähän, eikö ihmisillä ole vastaavaa oikeutta turvaetäisyyteen? Maailmalla uutisoidaan niin tuulivoima- kuin vety- ja akkuteollisuuden kannattavuuden heikkenemisistä, yrityssaneerauksista ja konkursseista. Kannattaisiko Hämeenlinnassa ja Hattulassa ottaa aikalisä? 

Harri Hietala

Hattula

Jätä kommentti