Kouvalan Maamiesseurantalo Alajoella on Etelä-Hattulan portti. Muitakin sisääntuloreittejä toki on, mutta suurin osa alueelle saapuvista kulkee juuri tämän keskeisen pisteen kautta. Kenties syynä on yleensä kohtalaisen hyvässä kunnossa oleva alueelle muuten harvinainen asfalttitie? Tai ehkä tiedostamaton mieli muuten vain luonnollisesti ohjaa Tiiriöstä päivän ostosten jälkeen kotiin suuntaavan kurvailemaan leppoisaa ja kaunista Härkätietä?
Härkätietä lukuunottamatta asfalttipinnoitetut julkisin varoin kustannetut tiet ovatkin Etelä-Hattulassa tuntemattomia – katuvaloista nyt puhumattakaan. Alueen muut julkiset palvelut ja kunnalliset investoinnitkin ovat enää muisto vain. Siitä huolimatta seudulla vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden elinvoima ja liikenne on kasvanut hitaasti mutta varmasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on rakennettu noin viisi asuinkiinteistöä joka vuosi. Alueella ei olla viime vuosina paljoa kyselty mitä kunta voisi sen hyväksi tehdä. Sen sijaan paikalliset yhteisöt ovat itse järjestäneet alueelliset perustarpeensa erilaisten yhdistysten ja yksityistiekuntien kautta. Suomessa voi asioita vielä ratkoa näinkin.
Kaikki suomalaiset kuitenkin sisimmässään ymmärtävät, että Impivaara ei ole ratkaisu. Jukolan veljeksetkin lopulta joutuivat integroitumaan yhteiskuntaan. Kaiken lisäksi se mikä on poissa silmistä on poissa mielestä. Nykypäivän kunnallispoilitiikassa syrjäisiltä vaikuttaville alueille on yllättäen löytynyt kiinnostavaa käyttöä. Sinnehän kannattaisi ilman muuta pystyttää tuulivoimaloita kun ei siellä muutakaan ole! Tuulivoimateollisuuden edunvalvoja tietää kertoa, että tällä hetkellä Suomen kunnat ovat laittaneet liikkeelle tuulivoimayhtiöiden kanssa yli tuhannen impivaaran jalostamisen voimalaitosalueiksi.
Eräs vihreä luonnonsuojelija kirjotti takavuosina jollekin hämäläiselle keskustelupalstalle tuulivoiman puolesta ja muistutteli miten tuulimyllyt kuuluvat perinteisesti osaksi Hämeen Härkätien maisemaa. Mitä mieltä sinä olet? Alla olevasta juuri valmistuneesta havainnekuvasta voit arvioida miltä Hattulan ainoa laajojen peltoaukeiden Härkätien maisema jatkossa tulisi näyttämään, jos tähän mennessä esitetyt suunnitelmat toteutuisivat. Kouvalan Maamiesseuran portailta otettuun valokuvaan on peruskoulun kolmiogeometrialla sovitettu siihen näkyvät Isosaaren ja Niinimäen hankealueiden myllyt. Kuvittele ne pyörimään, kaikki eri tahdissa.
Vai olisiko tällaiselle tulevaisuudelle sittenkin jokin parempi vaihtoehto? Miksi Etelä-Hattula on kasvanut vuosi vuodelta, vaikka julkiset investoinnit ja palvelut siellä ovat laskeneet jatkuvasti? Kasvu johtuu yksinkertaisesti siitä, että alueen asukkaat rakastavat sitä. He rakastavat sen luontoa, väljyyttä, rauhaa, vapautta ja paikallisia yhteisöjä. Juuri ne antavat alueen asukkaille sen suuren merkityksen, joka saa heidät ylläpitämään aluetta ja myös houkuttelee sinne lisääkin asukkaita. Kasvu keskittyy lähinnä vapaa-ajan asumiseen, joka nykyään muistuttaa enemmän kakkoskotiasumista kuin mökkeilyä. Vakituinen asutuskin on silti pysytellyt vuodesta toiseen tasaisena toisin kuin monilla muilla alueilla Ruuhka-Suomen ulkopuolella. Mitä tämä kasvu tarkoittaa Hattulan kunnalle taloudellisesti? Voisiko sitä vauhdittaa? Miten voimala-alueet vaikuttaisivat siihen? Tällaisia kysymyksiä on nyt herätetty. Keskustelu voi alkaa.
Tuulentuoma 