Viime viikolla saimme kuulla Isosaaren voimalahankkeesta, kun Hämeen ELY-keskus kertoi siitä lausunnossaan Niinimäen voimalan YVA-suunnitelmasta ja vaati yhteisvaikutusten selvittämistä. ELY näyttää tässä kohtaa olevan muutenkin hyvin tehtäviensä tasalla. Yhteisvaikutusten lisäksi se nimittäin peräänkuulutti selvityksiä alueen elinvoimaan ja kiinteän omaisuuden käyttötarkoituksiin, viitaten epäilemättä nykyisten kaavojen yhteydessä yhteiskunnan ja asukkaiden kanssa tehtyihin lupauksiin.
Yksi mahdollinen syy ELY:n vaatimuskokonaisuuden taustalla käy selvästi ilmi oheisesta kartasta, jossa Niinimäen ja Isosaaren voimalakentät on piirretty yhdessä niitä ympäröivien 1.5km vyöhykkeiden kanssa: Voimalat muodostavat käytännössä yhden jatkuvan kentän, jonka keskellä kulkee vanha Hämeen Härkätie.
Kuvaan piirretyt hankealueiden 1.5km puskurivyöhykkeet eivät vielä ole riittäviä suojelemaan asutusta vakavilta melu-, terveys ja omaisuushaitoilta. Suomesta puuttuu kokonaan erillinen tuulivoimasääntely ja mitään virallisia suojaetäisyyksiä ei ole. Suojelutarkoitusta varten vyöhykesäteet pitäisikin piirtää suuremmiksi. 1.5km on etäisyys, jonka Myrsky Oy on mm. Niinimäen maanomistajatilaisuudessa luvannut toteuttaa. Sitä on käytetty tässä kuviossa, koska sekin riittää osoittamaan, että kyseessä on kahden erillisen voimalan sijasta yksi yhtenäinen.
Voimalakenttä ei tietenkään ole kirjaimellisesti yksi yhtenäinen sepelikenttä, kuten esimerkiksi Olkiluodossa. Tuulivoima vaatii tasaista sepeliä muutaman hehtaarin myllyä kohti ja avohakattua siirtolinjaa keskimäärin jonkin verran enemmän. Ilmakuvista katsellen (esim Olkiluoto ja Humppila) on kuitenkin helppo todeta, että kokonaisalaltaan Härkätien sepelikentät olisivat silti ydinvoimaloiden kokoluokkaa, vaikka antavatkin sähköä vain pari prosenttia ydinvoimalasta.
Tuulivoiman ympäristövaikutusta pitääkin ajatella sen erityisominaisuuden kautta: Halkaisijaltaan 150-200m kokoiset jättimäiset Näsinneulaa suuremmat roottorit pyörivät maisemassa. Ne aiheuttavat kentälleen jatkuvan pumppaavan yli lentävän suihkukoneen kaltaisen äänen ja infraäänivärähtelyn. Valkeat suuret siivet heijastavat varjot ja kirkkaan auringonvalon välkkyvän peilin lailla pihoille, huoneisiin ja autoihin, Natura-soiden ilmateitse liikkuvilla asukkailla on luoteissuunnalla edessään kymmenen kilometrin yhtenäinen silppuava esterata.
Tuulimyllyt ovat nopeasti valloittamassa Suomenniemeä. Niiden kentät ahmivat perinteiseen energiantuotantoon verrattuna satakertaisessa suhteessa maa-alaa. Myös absoluuttinen metsäkato tulee olemaan useita kertaluokkia suurempaa, kuin esim navettarakentamisessa, jonka yhteydessä asiaa on tähän mennessä kauhisteltu. Roomakin valloitti koko Euroopan suhteellisen lyhyessä ajassa. Sen salaisuus ja strategia oli hajoita ja hallitse. Sama resepti on käytössä täälläkin.
Alueiden elinvoima perustuu asukkaisiin. Tie on kaikkein tärkein asukkaita yhdistävä asia. Tie on elinvoiman suoni ja kantatie on sen valtimo. Elinvoima ilmenee asutuksena tien varrella ja erityisesti teiden risteyksissä. Niihin syntyy kyliä ja palveluita. Miten muuten haja-asutusalueen elinvoiman ja sen kehittymisen mittaamista voisi edes lähestyä? Mitä sitten tapahtuu elinvoimalle jos sen valtimon keskelle tehdään teollinen voimalakenttä? Tuulivoiman hankeyhtiöillä on tässä ELY:n esittämässä haasteessa nyt visaista pohdittavaa. Mahtaako Ecobio-konsulttiyhtö keksiä heille asiaan innovatiivisen ekologisen tai biologisen ratkaisun?
Tuulentuoma 