Kuva on havainnesimulaatio Härkätien Voimalaitoksen siipikorkeudeltaan 300-metrisistä myllyistä nähtynä noin 4 km etäisyydeltä Takajärven pohjoisrannalta. Samalle tai lyhyemmälle etäisyydelle myllyalueesta osuvat myös alueella kaikki Renkajärven rannat, sekä Savijärvet, Tömäjärvi ja jopa Alajärven pohjoispään rannat.

Nykyiset jättimäiset tuulivoimalat tuottavat suurimman osan äänipäästöistään ihmisen kuuloaluetta matalammilla taajuuksilla johtuen niiden siipien matalasta pyörimistaajuudesta. Voimalan pyörivä siipi etenee vapaasti ilmassa kunnes se sivuuttaa tornin aiheuttaen paineaallon, joka toistuu näin kolme kertaa roottorin pyörähtäessä kerran. Vaikka nämä infraäänet eivät kuulu ihmiskorvalla, niiden sisältämä energiamäärä on suuri, ja ne resonoivat kohtaamiensa onteloiden ja liikkuvien massojen kanssa saaden ne värähtelemään olivatpa ne sitten rakennuksia tai sisäelimiä. Voimaloiden infraäänet ovat mitattavissa vielä kymmenien kilometrien etäisyydellä voimaloista.

Härkätien voimalaitokseen Niinimäkeen kaavaillut voimalat ovat 50% korkeampia kuin yksikään tällä hetkellä Suomeen rakennettu mylly. Humppilassa nähtävillä oleviin Suomen suurimpiin myllyihin verrattuna ne näkyvät täten peruskoulun geometriaoppien mukaan 50% kauemmas ja niiden säteilemä akustinen energia saattaa olla merkittävästi suurempi. Jo nykyisten myllyjen terveysvaikutukset ovat tutkimuksen ja huolen aiheena, eikä niitä ole vielä kiistattomasti osoitettu tai kumottu. Tuulivoiman vaikutusalueella terveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja tarinoita kuitenkin löytyy. Mikä on uudempien ja suurempien myllyjen tilanne? Onko tekniikka onnistunut ratkaisemaan ongelmat joita ei ole vielä vahvistettu? Ja ovatko insinöörit ja Suomen ELY-keskukset onnistuneet mittaamaan myllyjä, joita ei ole vielä rakennettu?

Infraäänien vaikutuksesta terveyteen voi lukea lisää professori Kimmo Suomen tutkimuskatsauksesta vuodelta 2021, jonka faktojen perusteella tämä postaus on kirjoitettu. Linkki katsaukseen on myös talletettu tämän sivuston materiaalipankkiin, jonne jatkossa keräämme vastaavanlaisia keskeisiä ja auktoritatiivisia dokumentteja, joiden avulla me kaikki voimme päästä vertaisarvioidun tiedon alkulähteille.

Jätä kommentti